Katsaus

Katsauksen tavoitteena on koota ja jäsentää jonkin rajatun aihealueen tutkimusta analyyttisesti.  Koska käyttötapoja on monia, myös katsauksen muoto ja sisältö vaihtelevat paljon. Katsaus voi olla oma itsenäinen tutkimusartikkelinsa tai esimerkiksi kandidaatintutkielma. Lisäksi katsaus voi olla osa tutkimusraporttia eli muodostaa esimerkiksi pro gradu ‑tutkielman teoreettisen viitekehyksen. Katsausta voidaan käyttää myös jonkin laajemman tutkimushankkeen pohjana, jolloin selvitetään, mitä aihealueesta jo tiedetään ja mihin uutta tutkimusta tarvitaan.

Katsauksessa kartoitetaan, mistä näkökulmista, minkälaisin menetelmin ja tuloksin valittua aihetta on jo tutkittu. Lisäksi pohditaan, löytyykö tutkimuksista ristiriitoja, aukkoja tai puutteita ja mitä lisätutkimusta mahdollisesti tarvitaan. Kirjallisuuskatsauksen tyypistä riippuen kirjoittaja kuvailee, luokittelee, kokoaa yhteen, tekee synteesiä tai kriittistä analyysia valitun kirjallisuuden pohjalta erilaisin laadullisin tai määrällisin menetelmin.

Katsaus-nimityksen taustalla on englannin kielen review, joka tarkoittaa itse asiassa ’katsauksen’ lisäksi myös ’arviointia’ ja ’tarkastelua uudelleen’. Kirjallisuuskatsaus ei siis ole vain tarkasteltavan kirjallisuuden referointia, vaan siihen sisältyy kirjoittajan oma analyyttinen panos. Hyvä kirjallisuuskatsaus onkin itsenäinen teksti, jonka punainen lanka muodostuu tarkasti rajatun aiheen tai ongelman tarkastelusta; katsaus etenee valittua aihepiiriä ja kirjoittajan omaa analyysia mukaillen, ei tarkasteltavan kirjallisuuden ehdoilla tai erilaisia julkaisuja mekaanisesti luetellen. Myös kirjallisuuden valintakriteereihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota pohtimalla, mikä kirjallisuus on aiheen tarkastelun kannalta olennaista. Tietyissä kirjallisuuskatsaustyypeissä käytetään aineiston valintaan myös tarkoin rajattuja hakuseuloja.

Miten katsaus eroaa referaatista, tutkimusraportista ja esseestä?

Katsauksen tyyppejä