Katsauksen tyyppejä

Kirjallisuuskatsauksia luokitellaan niiden tarkkuuden, menetelmien ja käyttötapojen mukaan erilaisiin tyyppeihin. Nimitykset ja käytännöt eivät ole vakiintuneita, joten omaa opinnäytetyötä varten kannattaa aina varmistaa oman oppialan ohjeistus ja erityisvaatimukset. Erilaisista kirjallisuuskatsaustyypeistä on kuitenkin erotettavissa kolme pääryhmää, jotka on listattu alle.

Kuvaileva katsaus on kolmesta katsaustyypistä laaja-alaisin ja menetelmiltään väljin. Kirjoittaja luo yleissilmäyksen rajaamaansa aihepiiriin ja tekee yhteenvetoja. Kuvaileva analyysi sallii monipuoliset tarkastelunäkökulmat ja laajan aineiston, koska kirjallisuuden valinnassa ei ole käytetty tiukkoja seuloja. Kuvaileva katsaus voi kuitenkin sisältää myös kirjallisuuden kriittistä arviointia, jolloin se lähenee systemaattista katsaustyyppiä.

Systemaattisessa katsauksessa tutkimusongelma rajataan tarkasti ja lähdemateriaali seulotaan etukäteen määritetyin kriteerein. Otantamenetelmät ja tutkimusprosessi myös kuvataan tekstissä yksityiskohtaisesti.

Meta-analyysi on jokin tutkimusalueen laaja, yleensä tilastollinen yhteenveto, joka pyrkii tavoittamaan yksittäisten tutkimusten yhteenvetoa laajemman synteesin. Meta-analyysin myötä samasta aiheesta saattaa paljastua keskenään ristiriitaisia tutkimustuloksia, joiden painoarvoa sitten mitataan tilastollisin tai laadullisin menetelmin kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Meta-analyysilla on merkittävä rooli tiedeyhteisössä uuden tiedon luomisessa ja aiemman tiedon jäsentämisessä.

Lisätietoja katsauksen eri tyypeistä:

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kirjallisuuskatsaukset. Haettu 27.2.2017. https://oppimateriaalit.jamk.fi/yamk-kasikirja/kirjallisuuskatsaukset/

Salminen, Ari 2011: Mikä on kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopisto. Haettu 27.2.2017.  http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf

Takaisin sivulle Katsaus.