Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjassa kirjoittaja pohtii ja jäsentää opiskeltavaa asiaa sekä reflektoi eli pohdiskelee omaa oppimistaan. Oppimispäiväkirjan tavoitteena on siten syventää näkemystä opiskeltavasta asiasta ja jäsentää uutta tietoa suhteessa omiin kokemuksiin ja aiemmin opittuun. Oppimispäiväkirja voi olla yksityinen opiskelun tuki, mutta usein oppimispäiväkirja on kuitenkin kurssin tai opintokokonaisuuden ohjeistettu oppimistehtävä, joka toimii arvioinnin välineenä. Oppimispäiväkirjaa voi myös kirjoittaa esimerkiksi blogin muodossa.

Oppimispäiväkirjassa kirjoittaja muun muassa tarkastelee, mitä uutta oppi ja mitkä asiat jäivät epäselviksi.  Jotta omaa oppimistaan voisi tarkastella jäsentyneesti, on ensin hyvä tietää, mihin pyrkii. Oppimispäiväkirjan laatiminen kannattaakin aloittaa määrittämällä itselleen opintojakson tavoitteet. 

Oppimispäiväkirjaa kannattaa kirjoittaa koko opintojakson ajan, mutta muiden luettavaksi tarkoitettu oppimispäiväkirja ei kuitenkaan voi olla pirstaleinen kokoelma muistiinpanoja tai hajanaisia ajatuksia. Omista muistiinpanoistaan kannattaa koostaa yhtenäinen teksti, jossa pohditaan oivalluksia, niihin johtaneita ajatuskulkuja sekä syvennetään keskeisiä teemoja. Päiväkirja voi edetä kronologisesti, mutta se voi edetä myös teemoittain tai olla synteesi eli kokoava esitys omasta oppimisprosessista. Oppimispäiväkirjassa voi myös hyödyntää opintojakson oheiskirjallisuutta tai muita aiheeseen liittyviä lähdeteoksia, jolloin lähteet on merkittävä tekstiin.

Oppimispäiväkirjan laadinnassa kannattaa aina noudattaa ohjeita, joita opintojaksolla annetaan, sillä toteutustavat vaihtelevat paljon. Oppimispäiväkirjan alalajeja ovat mm. luentopäiväkirja, dialogipäiväkirja sekä kirjoittamispäiväkirja.

Luentopäiväkirja

Luentopäiväkirjassa pohditaan ja kommentoidaan jotakin luentosarjaa tai luentoa. Tekstissä kannattaa keskittyä luennon pääasioihin ja pohtia niitä, mutta luentojen kulkua ei kannata sellaisenaan referoida. Olennaista on luennolla esiin nousseiden asioiden ja ongelmien perusteltu kommentointi. Tärkeää on, että luentopäiväkirjassa kuuluu kirjoittajan oma ääni eikä vain luennoitsijan.

Luentopäiväkirjassa voi pohtia seuraavanlaisia kysymyksiä:

  • Mitä asioita luento käsitteli? Mihin luennoija pyrki?
  • Miten asiat liittyivät aiemmin opittuun? Miten luento muutti käsityksiäsi asiasta?
  • Mitkä asiat kiinnostivat eniten? Miksi?
  • Mikä jäi epäselväksi? Miksi?
  • Millaisia

Dialogipäiväkirja

Dialogipäiväkirjalla tarkoitetaan kahden tai useamman henkilön välistä keskustelevaa kirjoitusprosessia, jossa kirjoittajat vastaavat vuorotellen toistensa teksteihin ja kommentoivat niitä. Dialogipäiväkirjan avulla voidaan tehdä oppimisprosessista jaettu ja pyrkiä yhteisen ymmärryksen syntymiseen tai hedelmälliseen näkökulmien vaihtoon.

Dialogipäiväkirjaa voidaan käyttää myös opiskelijan ja opettajan välisenä yhteydenpitovälineenä, jolloin opettaja saa palautetta siitä, miten käsitellyt asiat on ymmärretty, ja hän voi vastata opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin ja tukea oppimisprosessia opintojakson aikana.

Kirjoittamispäiväkirja

Kirjoittamispäiväkirja tukee pitkäkestoista opiskelu- ja kirjoittamisprojektia. Usein käytetään nimityksiä gradupäiväkirja, kandipäiväkirja tai tutkimuspäiväkirja. Kirjoittamispäiväkirjaa voi käyttää kandidaatin- tai gradutyön suunnitteluun, ideoiden kehittelyyn ja ongelmien työstämiseen, muistiinpanojen tekemiseen ja oman toiminnan tai tutkimuksen reflektointiin. Kirjoittaminen tukee ajattelua ja helpottaa varsinaisen opinnäytetyötekstin kirjoittamista, joten sitä kannattaa käyttää koko työskentelyprosessin ajan. Kirjoittamis- tai gradupäiväkirja voi olla yksityinen, mutta päiväkirjaa voi pitää myös verkossa, jolloin se tarjoaa vertaistukea myös toisille.

Oppimispäiväkirjan lähitekstilajit:
Mikä on oppimispäiväkirjan suhde referaattiin ja esseeseen?

Oppimispäiväkirjan arvioinnista:
Mitä erinomaiselta oppimispäiväkirjalta voi odottaa?