Ryhmä ja ryhmäviestintä

 

Ryhmää ei ole ilman vuorovaikutusta ryhmän jäsenten välillä. Vuorovaikutus käynnistää ryhmän toiminnan ja myös ylläpitää sitä. Tätä ryhmäviestinnäksi. Ryhmäksi voidaan kutsua kolmea tai useampaa henkilöä, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Ryhmien koko vaihtelee tilanteen ja tarkoituksen mukaan.

Ryhmien koko voi vaihdella, ja suurempiin ryhmiin voi muodostua alaryhmiä, joissa osa ryhmän jäsenistä muodostaa oman pienryhmänsä. Pienryhmäksi kutsutaan usein ryhmää, jossa jäsenillä on mahdollisuus vietsiä tasavertaisesti keskenään. Kun ryhmäkoko suurenee, vuorovaikutus usein epätasa-arvoistuu. Suuremman ryhmän viestintä edellyttää organisoitumista ja järjestäytymistä.

Primaari- ja sekundaariryhmät

Ryhmät voidaan luokitella karkeasti joko ryhmä- tai tehtäväsuuntautuneiksi. Ryhmäsuuntautuneita eli primaariryhmiä ovat ryhmät, joiden ensisijaisena tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä yhteenkuuluvuuden ja läheisyyden tarvetta. Kontaktit jäsenten välillä ovat tällaisissa ryhmissä läheisiä ja ryhmät ovat pitkäkestoisia eli ne eivät hajoa, kun tietty päämäärä on saavutettu. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi perheet ja ystäväsuhteet.

Tehtäväsuuntautuneita eli sekundaariryhmiä ovat puolestaan tietyn tavoitteen saavuttamiseksi muodostetut ryhmät. Tällaisia ryhmiä voivat olla esimerkiksi erilaiset opiskeluryhmät sekä päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun keskittyvät ryhmät. Sekundaariryhmissä ihmissuhteiden merkitys ei ole suuri ja ne voivat hajota, kun asetettu tehtävä on saatu päätökseen. Kielijelpin ryhmäviestintäosiossa käsitellään pääasiassa sekundaariryhmiä.

Käytännössä jako primaari- ja sekundaariryhmiin ei ole näin jyrkkä. Sama ryhmä voi myös edustaa joillekin jäsenilleen sekundaariryhmän ohella primaariryhmää. Tämä pätee usein esimerkiksi samalla työpaikalla työskentelevien henkilöiden kohdalla. Vaikka ryhmän ensisijainen tarkoitus on tietyn tehtävän suorittaminen, saattaa ryhmän jäsenten välille syntyä hyvinkin läheisiä ystävyyssuhteita.