Helsingin yliopisto
17. Arvioi esiintymistaitojasi! Esiintymistaitojesi arviointia varten löydät lomakkeen Jyväskylän yliopiston Kielikompassi-sivuilta.
Samassa osoitteessa on lomake myös ryhmäviestintätaitojen arviointia varten.
Kohdentaminen
18. Millä tavoin kohdentaisit viestintääsi seuraavissa tilanteissa:
a. kertoessasi viimeaikaisista opinnoistasi samaa alaa opiskeleville tovereillesi
b. kertoessasi opinnoistasi kaukaiselle sukulaiselle, joka ei tunne alaasi
c. antaessasi selonteon opintojesi etenemisestä laitoksesi professorille?
Pohdi asiaa kuuntelija-analyysin pohjalta. Saat vihjeitä myös kappaleesta “Tällainen yleisö, millainen sanoma?”
Jäsentäminen
19. Pohdi, kuinka aloittaisit puhe-esityksen seuraavissa tilanteissa:
a. pitäessäsi esitelmän oman pääaineesi praktikumissa/seminaarissa
b. pitäessäsi puheen hyvän ystäväsi syntymäpäiväjuhlissa/
häävastaanotolla
c. yrittäessäsi myydä tuotetta, palvelua, ajatusta, tutkimusideaa tms. potentiaaliselle yhteistyökumppanillesi
20. Keksi lyhyt esimerkki mahdollisimman monesta tekstissä luetellusta puheenvuoron jäsentämisen tavasta.
21. Keksi havainnolliset, lyhyet esimerkit AIDA ja ANSVA -jäsentämismalleista.
22. Kuinka lopettaisit tehtävän 19 puhe-esitykset?
Havainnollistaminen
23.
a. Kerää yhteen muutamia sinulle tutun alan (esim. opiskelu, työ, harrastus) termejä ja mieti, kuinka havainnollistaisit niitä kielellisesti henkilölle, jolle ne ovat vieraita. Käytä muun muassa esimerkkejä, kuvailuja ja vertauksia. Vältä selittämistä pelkin synonyymein.
b. Millaisia muita havainnollistamiskeinoja voisit käyttää kielellisten lisäksi? Mitkä keinot soveltuvat mielestäsi parhaiten omien termiesi havainnollistamiseen? Miksi?
24. Kuvittele pitäväsi esitys jostakin monimutkaisesta, vaikeaselkoisesta aiheesta. Aihe voisi olla vaikkapa jonkin prosessin kuvaus (esim. vuorovaikutustilanne), tutkimustulosten esittely (esim. jokin tuntemasi tutkimus omalta alaltasi) tai jonkin rakenteen esittely (esim. ihmisen elimistö, työpaikkasi organisaatiokaavio). Millaiset tekniset havainnollistamiskeinot valitsemaasi aiheeseen sopisivat kaikkein parhaiten? Miksi?
Perusteleminen
25. Keksi esimerkkejä tekstissä luetteloituihin teoreettisiin ja ateoreettisiin perustelutapoihin. Voit valita yhden väitteen, jota perustelet eri tavoin joka kohdassa. Väite voi olla esimerkiksi joku seuraavista:
“Autoilua ydinkeskustassa on / ei ole tarpeen rajoittaa.”
“Opintotukea tulee / ei tule korottaa.”
“Ydinvoimaa kannattaa suosia/välttää.”
“N. N. on paras/huonoin ehdokas presidentiksi.”
26. Laadi lyhyt perustelu sille, miksi jotakin sinulle läheistä erikoisalaa tulisi ryhtyä opettamaan tietyllä kouluasteella/työväenopistossa/yliopistossa. Kiinnitä huomiota perustelun rakentamisen loogisuuteen. Voit rakentaa perustelusi joko deduktiivisesti, induktiivisesti, analogisesti tai kausaalisesti tai kokeilla jokaista vaihtoehtoa. Mieti myös, miten vetoat kuulijoidesi järkeen ja tunteisiin, miten toteutat perustelussasi kaksipuolisuutta ja kuinka korostat luotettavuuttasi.
Esiintymisjännitys ja viestintäarkuus
27. Muistele viestintätilanteita, joissa olet jännittänyt.
a. Millaisia tilanteita ne ovat olleet (yleisön edessä esiintymistä, ryhmätyöskentelytilanteita…)?
b. Mikä jännityksen on aiheuttanut?
c. Onko jännitys helpottanut tilanteen aikana? Miten?
d. Oletko jännittävien tilanteiden jälkeen pohtinut keinoja, joilla voisit lieventää jännittämistäsi seuraavalla kerralla?
28. Millaisia vireytymisen merkkejä olet havainnut itsessäsi puhetilanteissa? Millaisia tulkintoja olet antanut havainnoillesi?
29. Tutki Pörhölän määrittelemiä sykereaktioita ja “jännittäjätyyppejä”. Tunnistatko itsesi jostakin kuvauksesta?
30. Pohdi, kuinka voit kuuntelijan roolissa helpottaa esiintymistä jännittävän puhujan oloa.