Yhdyssana

Tarkista sanojen yhteen ja erilleen kirjoittaminen. Jos suomessa sanan määritteenä on perusmuodossa oleva sana, se kirjoitetaan lähes poikkeuksetta yhteen pääsanansa kanssa. Tarkista myös yhdysmerkin käyttö.

Vinkkejä yhdyssanojen tunnistamiseen

  • Yhdyssanan osista vain ensimmäisellä on pääpaino, muilla sivupaino. Vertaa ilmaisuja työntekijä ja työn tekijä. Jälkimmäinen tarkoittaa jonkin tietyn työn tekijää. Ensimmäinen on “yksihuippuinen” eli pääpaino on vain alkutavulla “työn”. Jälkimmäinen on selvästi “kaksihuippuinen” eli osien alkutavut ovat yhtä painokkaita. Mieti, miten sanat puheessa lausutaan. Siitä voit päätellä, kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen. Jos korva ei sano mitään, kyseessä on luultavasti rajatapaus, jossa virheen tekeminen ei ole kovin vakavaa.
  • Mitä selvemmin ilmaisun alkuosa tarkoittaa jotakin asiaa yleisesti eikä yksilöityä kohdetta, sitä todennäköisemmin kyseessä on yhdyssana. Vrt. talon tytär -> ‘tietyn talon tytär ‘ ja talontytär -> ‘talollisen ihmisen tytär’. Ilmaisut, joissa alkuosa on genetiivissä, voidaan hyvin usein käsittää joko yhdyssanoiksi tai sanaliitoiksi. Joskus sanoihin sisältyy merkitysero, joskus vivahde-ero, joskus ei mitään muuta eroa kuin kirjoitusasun ero. HUOM! Kandidaatintutkielma (‘kandidaattivaiheen opinnäytetyö’) on yhdyssana!
  • Jos ilmaisusta on muodostettu johdos eli johdettu uusi sana liittämällä siihen pääte (esimerkiksi -inen), kyseessä on yhdyssana, vaikka alkuperäinen ilmaisu olisi sanaliitto.

suomen kieli > suomenkielinen
New York > newyorkilainen
viisi vuotta (5 vuotta) > viisivuotias (5-vuotias), viisivuotinen (5-vuotinen)
Pekka Lipponen > pekkalipposmainen

eri koko > erikokoinen
ensi sija > ensisijainen
viime sunnuntai > viimesunnuntainen

HUOM! Taipumattomat adjektiivit (aika, ensi, eri, kelpo, koko, melko, pikku, tosi, viime) kirjoitetaan erilleen pääsanastaan, elleivät ne yhdessä määrittämänsä sanan kanssa muodosta erityiskäsitettä tai ole %-inen-%loppuisen adjektiivin alkuosia.

  • Kun– ja kuin– loppuiset yhdyskonjunktiot kirjoitetaan aina erilleen edellisestä sanasta.

aivan kuin, ennen kuin, toisin kuin, heti kun.

  • Erikseen kirjoitetaan sanat, joiden jälkiosa on verbistä muodostettu infinitiivi- (esim. ottaa > ottamatta, ottaen) tai partisiippimuoto (esim. sanoa > sanottu)

ennalta ehkäisevä, huomioon ottaen, lukuun ottamatta, olemassa oleva, merkille pantava, niin sanottu, voimaan tuleva (esim. laki).

HUOM! Yhdyssanoiksi käsitetään kuitenkin tapaukset, joissa merkitys on erikoistunut: asiaankuulumaton, ohimenevä (‘tilapäinen’), samantekevä, silminnähtävä, vastaansanomaton jne.

  • Päin-sana kirjoitetaan yhteen suuntaa ilmaisevien sanojen kanssa, mutta erilleen paikannimien tai pronominien (ja muiden sanojen) sijamuotojen kanssa.

yhteen: ylöspäin, taaksepäin, sinnepäin.

erikseen: Helsinkiin päin, teille päin, kotiin päin.

  • Pronomini ja sitä seuraava postpositio kirjoitetaan erilleen

sen jälkeen, sen sijaan, sen takia, sitä paitsi, sitä vastoin.

  • Monet sanaliitot ja yhdyssanat on vain opeteltava tai tarkistettava sanakirjoista, sillä niiden muodostamiseen ei ole mitään eri tyistä sääntöä.

yhteen: alinomaa, jompikumpi (>jommassakummassa), jotenkuten, nimenomaan, pikkuhiljaa, pilkkopimeä, päinvastoin.

erikseen: ajan mittaan, alun perin, ennen kaikkea, ennen pitkää, itsestään selvä, jonkin verran, kerta kaikkiaan, niin ikään, varta vasten, ani harva, tuiki tärkeä.

Yhdysmerkki

Ks. myös Ajatusviiva ja Viivapulma.

Yhdysmerkki on lyhyt viiva, “tavuviiva”, joka on tietokoneen ASCII-näppäimis tössä. Sitä käytetään

  • tavumerkkinä
  • yhdyssanan osien rajalla, esim. vaihto-opiskelija, tasa-arvo
  • hahmotusapuna, esim. tango-ilta vrt. tangoilta
  • erisnimissä, esim. Ruotsin-matka, lama-Suomi, Finlandia-talo
  • vierassanoissa, esim. grunge-musiikki, Laphroaig-viski (mutta internetlähteet)
  • sanoissa, joissa on numero, kirjain tai merkki, esim. 18-vuotiaat, A-luokka
  • sanoissa, joissa on lyhenne, esim. MM-kisat, MS-tauti, tv-ohjelma
  • rinnasteisissa yhdyssanoissa, esim. viritin-vahvistin, kahvila-ravintola; Nummi-Pusula, Helsinki-Vantaa, Papua-Uusi-Guinea
  • yhdyssanoissa, joista yhteinen osa on jätetty toistamatta, esim. syntymäaika ja -paikka, etu- ja sukunimi, Itä- ja Pohjois-Suomi, postinumero ja -toimipaikka.

Edellä olevissa esimerkeissä yhdysmerkkiä EI eroteta välilyönnillä. Sen sijaan sanaliitoissa, joissa yhdyssanan alkuosa on kahdesta tai useammasta osasta muodostuva sanaliitto, yhdys merkki erotetaan välilyönnillä sanaliitosta:

avaimet käteen -periaate, “laissez faire” -asenne, hands free -toiminto, Tuntematon sotilas -romaani, pro gradu -tutkielma
Kaveria ei jätetä -kampanja, New Yorkin -lento, BMW Z4 Coupé -malli, Cesium 134 -pitoisuus, F 1 -kilpailu.
HUOM! Ole tarkkana! Tekstinkäsittelyohjelma ei tunne erilaisten viivojen käyttötapoja ja saattaa “korjata” asialli sesti kirjoitetut yhdysmerkit väärin ajatusviivoiksi erityisesti tämäntyyppisissä ilmauksissa.

Jos siis yhdysviivaa edeltävä osa on kirjoitettu yhteen, yhdysviivakin kirjoitetaan ilman välilyöntiä:

Itä-Suomi-projekti, A4-kokoinen arkki, E4-tie, G8-maat

Yhdysmerkki rivin lopussa

Jos yhdyssanan alku osana oleva sanaliitto ja yhdyssanan loppuosa joutuvat eri riveille, yhdysmerkki seuraa loppuosaa:

avaimet käteen
-periaate

“laissez faire”
-asenne

BMW Z4 Coupé
-malli

Sen sijaan sanoja, joissa on numero, kirjain tai muu merkki (18-vuotiaat, A-luokka) ei jaeta eri riveille ollenkaan. Automaattitavutus ei tunne tätä asiaa.

Automaattitavutuksen voi Wordissa poistaa näin: Työkalut > Kieli > Tavutus > merkintä pois kohdasta “tavuta asiakirja automaattisesti”. Tavutusvihje annetaan käskyllä CTRL + yhdysmerkki.

MS Word -tekstinkäsittelyohjelman voi pakottaa pitämään sekä sanaliiton osat että yhdys merkin ja perusosan erottamattomina. Sidottu sanaväli tehdään käskyllä CTRL + SHIFT + välilyönti. Näin esimerkiksi ilmaus 3 000 euroa pysyy jakamattomana, vaikka se joutuisikin rivin loppuun.

Vastaavasti sidottu yhdysmerkki tehdään käskyllä CTRL + SHIFT + yhdysmerkki. Näin esimerkiksi ilmaus 18-vuotias pysyy koko ajan jakamattomana.

Älä sekoita yhdysmerkkiä ajatusviivaan.

Virke

Tarkista, ettei virke ole liian pitkä, raskas tai töksähtävä. Hyvään asiatyyliin kuuluu sekä ajatuksen että lause- ja virkerakenteen selvyys, täsmällisyys ja yksiselitteisyys. Hankalat virkkeet kannattaa lukea ääneen.

Mahdollisia ongelmakohtia:

  • Kiilalause

Kirjoittajan, joka ei käytä lainkaan aikaa sunnitteluun, teksti on usein hahmotonta.

  • Raskaat lauseenvastikkeet

Kirjoittajan pyrkiessä asiatyyliseen ilmaisuun lauseenvastikkeita käyttämällä lopputuloksena on usein hankala lauserakenne.

Kun kirjoittaja pyrkii asiatyyliseen ilmaisuun käyttämällä lauseenvastikkeita, lopputuloksena on usein hankala lauserakenne.

Tieteellisen tekstin muokkauskohteita tarkasteltaessa tavoitteeksi on otettu tekstin ymmärrettävyyden ja selkeyden parantaminen ja samalla tekstin luettavuuden olennainen lisääminen.

Tieteellisen tekstin muokkauksen tavoitteena on parantaa tekstin ymmärrettävyyttä, selkeyttä ja luettavuutta.

  • Ketjumainen tai liian pitkä virke

Kirjoittaja, joka kirjoittaa tekstiä, jossa on turhan paljon sivistyssanoja, joita maallikon on vaikea ymmärtää …

  • Vajaa virke

Pikemminkin liian aikaisin.
HUOM! Virkkeestä puuttuu predekaattiverbi.

Mutta keskustelu sai vauhtia itsenäistymisen myötä.

Ja lopuksi palaan vielä asiaan johtopäätösten yhteydessä.
HUOM! Virkettä ei voi aloittaa rinnastuskonjunktiolla.

Vinoviiva

Tarkista vinoviivan käyttö. Pääsääntönä on, että vinoviivaa EI käytetä asiatyylisessä juoksevassa tekstissä, jos sen tilalla voidaan käyttää ja– tai tai-sanaa.

Väitöskirja/lisensiaatintyö saatetaan hyväksyä/hylätä.

Väitöskirja tai lisensiaatintyö saatetaan hyväksyä tai hylätä.

Jos vinoviivaa käytetään, huomaa välilyöntien käyttö:

opintotuki/-laina
Porthania / yliopiston päärakennus
30 €/hlö.

Vierassana

Ks. myös Erikoiskieli ja Täsmällisyys.

Tarkista vierassanan kirjoitusasu ja taivutus.

Usein vierassanojen kirjoitusasu vaihtelee, mutta perussääntönä on, että mitä yleisempi vierassana on suomen kielessä, sitä useammin se noudattaa suomen kielen kirjoitusasua, esim. college (sitaattilaina), kritiikki (erikoislaina) ja pitsa (yleislaina). Jotkut sanat muuttuvat vähitellen erikoislainasta (pizza) yleislainaksi (pitsa), jolloin niiden kirjoitusasukin muuttuu. Mahdollisia ongelmallisia sanoja:

hierarkia, hierarkkinen, kampanja, aggressiivinen, politikoida vrt. politisoida.

Päätteiden liittäminen vierassanaan saattaa olla hankalaa silloin, kun sanan kirjoitusasu ja äänneasu eroavat toisistaan. Ääntäminen vaikuttaa päätteen merkitsemiseen.

Vierasanojen taivutuksen 3 perusääntöä

1. Lähtökohtana on alkukielen mukainen ääntämys. Sijapääte lisätään sanan perään:

Pompidou – Pompidouta – Pompidouhun

2. Jos sana päättyy kirjoitettaessa ja äännettäessä konsonanttiin, lisätään sidevokaali i:

New York – New Yorkia – New Yorkiin

Sama sääntö pätee silloinkin, kun sanat loppuvat kirjoitettaessa ja äännettäessä eri konsonanttiin:

Descartes [dekart] – Descartesia [dekartia] – Descartesiin- [dekartiin]

HUOM! Aina ei sanan ääntämystä tiedä tai saa selville. Tällöin on varminta lisätä sidevokaali i.

HUOM! Jotkut vanhat, erityisesti antiikin s-loppuiset nimet noudattavat kuitenkin suomen astevaihtelusääntöä:

Homeros – Homerosta – Homerokseen (vrt. Dallas – Dallasia – Dallasiin)

3. Jos sana päättyy kirjoitettaessa konsonanttiin mutta äännettäessä vokaaliin, lisätään ennen päätettä heittomerkki:

Bordeaux – Bordeaux’ta – Bordeux’hon

Muita taivutussääntöjä

Ranskan ja englannin ns. mykkään e:hen päättyvissä nimissä pääte tulee suoraan nimen perään:

de Gaulle – de Gaullea – de Gaulleen

Illatiivissa (mihin? kehen?) pitkä vokaali merkitään toistamalla edellinen vokaali, vaikka se ääntyisikin toisin kuin kirjoitettaan:

Sydney – Sydneyä – Sydneyyn

Vieras vaikutus

Tarkista, ettei tekstissä ole vieraan kielen mallin mukaisia sanoja tai merkityksiä.

Sanasto ja sanajärjestys

Suomen kielessä ilmaukset tänään, tänä päivänä ja tällä hetkellä tarkoittavat tiettyjä, rajattuja ajanjaksoja toisin kuin esimerkiksi englannin ilmaus today.

Vielä eilen luennoilla kirjoitettiin kynä sauhuten muistiinpanoja. Tänä päivänä opiskelijat haluavat tulostaa luentokalvot verkosta.

Aikaisemmin/aikoinaan luennoilla kirjoitettiin kynä sauhuten muistiinpanoja. Nykyään/Nykyisin opiskelijat haluavat tulostaa luentokalvot verkosta.

Sanaleikit ja kielipelit eivät yleensä toimi sellaisenaan käännettyinä.

Ulkomaankaupan menestysteorian kolme T:tä: teknologia, lahjakkuus ja suvaitsevaisuus.
(Tutkielman alaotsikko)

Vieraan kielen kieliopin tai sanaston mallia ei tarvitse noudattaa.

Tutkimuksen keskeinen käsite on vuorovaikutus. Tuo käsite voidaan määritellä seuraavasti: – -.

Tutkimuksen keskeinen käsite on vuorovaikutus. Se voidaan määritellä seuraavasti: – -.

Hyvä kirjoittaja omaa laajan sanavaraston. (Englanniksi “X have Y”.)

Hyvällä kirjoittajalla on laaja sanavarasto.

Päätelmiä ei kannata tehdä vain Internet-lähteisiin pohjautuen. (Englanniksi “based on X.”)

Päätelmiä ei kannata tehdä vain Intenet-lähteiden perusteella.

Lopuksi esitellään ohjeet toimenpiteisiin.

Lopuksi esitellään toimenpideohjeet.

Vieraan kielen ymmärtäminen on helpompaa verrattuna puhumiseen. ( Englanniksi “X compared to Y”.)

Vieraan kielen ymmärtäminen on helpompaa kuin puhuminen.

Kirjoittamista koskien on annettu monia ohjeita. (Englanniksi “regarding to.”)

Kirjoittamisesta on annettu monia ohjeita.

Tutkimuksen kautta on löydetty monia apukeinoja. (Englanniksi “through X”.)

Tutkimuksen avulla on löydetty monia apukeinoja.

Monilla on ongelmia asiatyylisen tekstin kirjoittamisen kanssa. (Englanniksi “problems with X”).

Monilla on asiatyylisen tekstin kirjoittamiseen liittyviä ongelmia. / Monilla on ongelmia asiatyylisessä kirjoittamisessa.

Huomaa myös löytää-verbin epäsuomalainen käyttö:

Aineistosta löytyy kolme tapausta, jotka – -.

Aineistossa esiintyy kolme tapausta, jotka – -.

Muodollinen subjekti

Tarkista, ettei tekstissäsi ole englannin tai ruotsin kielestä tuttua muodollista subjektia (it is, there is, det är, det finns), joka ei kuulu suomen kieleen.

Se on selvää, että suomessa muodollista subjektia ei tarvita.

On selvää, että suomessa muodollista subjektia ei tarvita.

Vertailumuodot

Tarkista vertailumuotojen taivutus ja käyttö.

Suomen kirjakielessä vertailun kohteen on yleensä oltava näkyvissä. Usein vertailumuodon käyttö ei ole lainkaan tarpeen (useampi -> moni).

Useampi kirjoittaja unohtaa, että komparatiivimuodoissa on aina -mp-: vaikeampi.

Moni kirjoittaja unohtaa, että komparatiivimuodoissa on aina -mp-: vaikeampi.

Tämä tutkimus on luotettavampi.

Tämä tutkimus on luotettavampi kuin muut.

Verrattuna-ilmaus tekee lauserakenteesta raskaan. Usein sen voi jättää pois.

Tämä tutkimus on luotettavampi verrattuna muihin tutkimuksiin.

Tämä tutkimus on muita luotettavampi.

Verbimuoto

Tarkista käyttämäsi verbit.

Yleensä tieteellisessä asiatekstissä käytetään indikatiiviä eli toteavaa muotoa, kun esitetään väitteitä ja tulkintoja:

Opas esittelee hyvän tieteellisen asiatekstin piirteitä.

Käskymuoto on harvinaisempi, sillä tieteellisessä tekstissä ei yleensä neuvota lukijaa. Seuraava muoto kuulostaa saarnamaiselta:

Ottakaamme seuraava esimerkki.
HUOM! Lähdeviitteissä sen sijaan käskymuodot ovat varsin yleisiä: ks. (katso), vrt. (vertaa).

Tieteellisessä tekstissä asiat esitetään toisinaan myös ehdollisina, pehmennettyinä:

Yhdyssanavirheiden lisääntyminen saattaa johtua englannin kielen vaikutuksesta. Ennen kuin asiasta voi sanoa mitään varmaa, olisi aihetta kuitenkin tutkittava enemmän.

Argumentoidessa joutuu usein punnitsemaan eri vaihtoehtojen välillä ja asettamaan ilmiöitä vastakkain. Silloin, kun jokin tieto, analyysi tai päätelmä halutaan esittää epävarmempana kuin toinen, siitä voidaan voidaan käyttää konditionaali- tai potentiaalimuotoa.

Suomen kielessä ei ole futuuria, vaan tulevaa aikaa ilmaistaan tavallisesti preesensillä:

Tässä oppaassa tullaan esittelemään hyvän tieteellisen asiatyylin piirteitä.

Tässä oppaassa esitellään hyvän tieteellisen asiatyylin piirteitä.

Tutkimussuunnitelmassa on aiheellista tuoda esiin kirjoittajan pyrkimykset.

Pyrin tutkimuksessani selvittämään… Aion tutkimuksessani tarkastella… Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin…

Varsinaisessa opinnäytetyössä ei kuitenkaan enää kerrota aikomuksista vaan toteutuneista asioista.

Selvitän tutkimuksessani… Tarkastelen tutkimuksessani… Tutkimuksessa tuodaan esiin…

Huomaa, että verbinvalinnoilla on vaikutusta etenkin silloin, kun referoidaan aiempaa tutkimusta. Verbin avulla kirjoittaja voi tuoda esiin asenteitaan ja tulkintojaan.

Vrt. Tutkimus osoittaa, tutkimuksessa väitetään, tutkimus todistaa, tutkimuksen mukaan, tutkimus tuo esiin, tutkimus esittää…

Ks. myös Referointi ja Persoonamuoto.

Symmetria

Tarkista tekstin symmetria. Symmetria eli samanmuotoisuus tarkoittaa sitä, että rinnasteisten tai lauseasemaltaan samojen ilmausten täytyy muodoltaankin olla samanlaisia.

Tällaisissakin tilanteissa pitäisi auttaa kirjoittajaa löytämään omia vahvuuksiaan ja kuinka parantaa tekstin heikkouksia.

Tällaisissakin tilanteissa pitäisi auttaa kirjoittajaa löytämään omia vahvuuksiaan ja opastaa häntä siinä, miten parantaa tekstin heikkouksia.

Myös luetteloissa esitettävien asioiden tulisi olla samanmuotoisia.

Kirjoituskurssin tavoitteena on 1) tutustua kirjoitus- ja tutkielmaoppaisiin 2) asiatyylin harjoitteleminen 3) palautteenantotaidot 4) keskustella kirjoittamiskäsityksistä.

Kirjoituskurssin tavoitteena on 1) tutustua kirjoitus- ja tutkielmaoppaisiin 2) harjoitella asityylisten tekstien laatimista 3) kehittää palautteenantotaitoja 4) keskustella kirjoittamiskäsityksistä.

Tarkista myös tekstin otsikoiden symmetria. Ks. Otsikko, Otsikointi. Otsikoiden tulisi mielellään olla keskenään samanmuotoisia tai rakenteeltaan samantyyppisiä.

1. Kirjoittamisen opetus ala-asteella 2000-luvulla luokanopettajien näkökulmasta
2. Miten kirjoittamista opetetaan lukiossa aineenopettajien mukaan?

1. Kirjoittamisen opetus ala-asteella luokanopettajien näkökulmasta
2. Kirjoittamisen opetus lukiossa aineenopettajien näkökulmasta