Kategoria: L

Julkaistu

Lauseenvastike

Lauseenvastikkeella tarkoitetaan erilaisia rakenteita, joilla korvataan sivulause. Lauseenvastike voi korvata

  • kun-lauseen (esimerkiksi Esiteltyäni keskeiset lähtökohdat siirryn analysoimaan aineistoani tarkemmin.)
  • jotta-lauseen (esimerkiksi Voidakseni käsitellä aineistoa olen siirtänyt sen digitaaliseen muotoon.)
  • että-lauseen (esimerkiksi Heikkinen osoittaa tuntevansa alan.).

Lauseenvastikkeet tiivistävät tekstiä, mutta tiuhaan käytettyinä ne voivat tehdä siitä vaikeaselkoisen.

Kaikkia sivulauseita ei voi korvata lauseenvastikkeella (mm. koska-lausetta). Lauseenvastikerakenteen jälkeen ei tavallisesti tule pilkkua.

Lisää lauseenvastikkeista.

Julkaistu

Lyhenne

Tarkista, onko lyhenne merkitty ja taivutettu johdonmukaisesti suomen kielen sääntöjen mukaan. Tieteellisessä tekstissä lyhenteitä käyte tään pääasiassa vain lähde viitteissä, luetteloissa ja taulukoissa. Juoksevassa tieteelli sessä teks tissä lyhenteen käyttöä ei suositella, ellei kysymyksessä ole termi. Lyhenne on aina selitettävä joko tekstissä tai lyhenneluettelossa. Essee teksteissä lyhenteitä ei käytetä ollenkaan. Huomaa myös, että lyhenne on aina vähän arkinen kielenpiirre, joten se ei sovi kaikkein virallisimpiin eikä kohteliaimpiin teksteihin.

Yleisiä lyhenteitä tieteellisten tekstien viitteissä ja lähdeluetteloissa

ks. = katso
ks. myös = myös tästä lähteestä löytyy samansuuntaista tietoa
ks. esim. = tietoa asiasta on saatavilla useista lähteistä, joista tässä mainittu esimerkki tai esimerkkejä.
HUOM! Suosi mahdollisimman tarkkoja viitteitä. Liiallinen ks.-alkuisten lyhenteiden käyttö saattaa luoda epämääräisen vaikutelman.

mt. = mainittu teos
mts. 10 = mainitun teoksen sivulla 10.
HUOM! Tarkista, että aiemmin mainittu teos löytyy heti edeltä saman tekstikappaleen sisältä. Mt. ja mts. eivät siis ulotu yhden kappaleen yli.

toim. = toimittanut tai toimittaneet.
HUOM! Käytä tätä suomenkielisissä teksteissä lyhenteen ed. tai eds. sijaan.

Isot vai pienet kirjaimet? Pisteellinen vai pisteetön?

Lyhenteitä on erilaisia: pieni- ja isokirjaimisia sekä pisteellisiä ja pisteettömiä. Merkintätapa vaikuttaa merkitykseen. Älä arvaa, vaan ota selvää!

min. = minimi, min = minuutti
mm. = muun muassa, mm = millimetri, MM = maailmanmestaruus

Lyhenne taipuu lauseyhteyden mukaan

Lyhenteiden taivutus noudattaa koko sanan taivutusta.

km:n (kilometrin), km:ien (kilometrien)
km:ä (kilometriä), km:jä (kilometrejä)
km:iin (kilometriin), km:eihin (kilometreihin)
km:nä (kilometrinä), km:einä (kilometreinä)

Kun taivutetaan pisteellistä lyhennettä, kaksoispisteen edeltä jää pois lyhenteen piste. Usein kannattaa kuitenkin miettiä, tarvitaanko lyhennettä vai voisiko kyseessä olevan ilmauksen kirjoittaa kokonaan.

em:ssa (edellä mainitussa), ko:ssa (kyseessä olevassa), v:ssa (vuodessa)

Miten lyhenne luetaan?

Kirjaimittain luettavat lyhenteet taivutetaan joko viimeisen sanan tai kirjaimen mukaan. Pääte kertoo, miten kirjoittajan on ajatellut lyhenteen luettavan.

ESR:n (Euroopan sosiaalirahaston)
ESR:a (Euroopan sosiaalirahastoa)
ESR:oon (Euroopan sosiaalirahastoon)

ESR:n (Ee-äs-ärrän)
ESR:ää (Ee-äs-ärrää)
ESR:ään (Ee-äs-ärrään)

Lyhennesanat taipuvat kuten tavalliset sanat

aids: aidsia
Akava: Akavaa
tupo: tupoon
Unicef: Unicefille

Huomaa!

Numero lyhennetään joko nro tai n:o.
Miljoona euroa lyhennetään joko milj. euroa, M€, Me tai MEUR.
Miljardin lyhenne on mrd.

Julkaistu

Luetelma

Tarkista, että luetelma on kelvollinen. Luetelman osien täytyy olla samanmuotoisia. Kiinnitä huomiota luetelman pilkkujen, kaksoispisteen, seuraavat-sanan ja kahta viimeistä osaa yhdistävien ja-, sekä- tai tai-sanojen käyttöön. Vertaa esimerkkejä 1 – 3.

Esimerkki 1

Hyvässä luetelmassa on selvä johdantolause (tai johdantoilmaus), samanmuotoiset luetelmakohdat, luetelmaviiva tai muu merkki ja oikeat välimerkit.

Hyvässä luetelmassa on

  • selvä johdantolause
  • samanmuotoiset luetelmakohdat
  • luetelmaviiva tai muu merkki
  • oikeat välimerkit.

Tavallisen tekstin välimerkitys on siis erilainen kuin luetelman. Luetelmassa ei ole osien välisiä pilkkuja eikä kahden viimeisen osan välistä ja-sanaa. Kummassakaan tapauksessa johdantolauseen lopussa ei ole kaksoispistettä, koska johdantolause ja luetelman osat muodostavat kokonaisen virkkeen, joka päättyy (tässä) pisteeseen.

Esimerkki 2

Hyvän luetelman kriteerit ovat seuraavat: Johdantolause on selvä. Luetelmakohdat ovat samanmuotoisia. Luetelman osat on aloitettu jollakin merkillä. Välimerkitys on normien mukainen.

Hyvän luetelman kriteerit ovat seuraavat:

  • Johdantolause on selvä.
  • Luetelmakohdat ovat samanmuotoisia.
  • Luetelman osat on merkitty jollakin merkillä.
  • Välimerkitys on normien mukainen.

Hyvässä luetelmassa on neljä keskeistä piirrettä:

  • Johdantolause on selvä.
  • Luetelmakohdat ovat samanmuotoisia.
  • Luetelman osat on merkitty jollakin merkillä.
  • Välimerkitys on normien mukainen.

Kokonaisista virkkeistä muodostuvan luetelman välimerkit säilyvät. Johdantolauseen lopussa käytetään kaksoispistettä, koska johtolause on täydellinen lause, jossa on jokin luetelmakohtiin viittaava ilmaus, esimerkiksi seuraavat tai neljä.

Esimerkki 3

Hyvän luetelman kriteerit:

  • selvä johdantolause
  • samanmuotoiset luetelmakohdat
  • luetelmaviiva tai muu merkki
  • normien mukaiset välimerkit.

Hyvässä luetelmassa on

  • selvä johdantolause
  • samanmuotoiset luetelmakohdat
  • luetelmaviiva tai muu merkki
  • normien mukaiset välimerkit.

Johdantolauseen lopussa käytetään kaksoispistettä myös silloin, kun johdantolauseesta puuttuu taivutusmuotoinen verbi. Jos taas johdantolauseessa on taivutusmuotoinen verbi ja kokonaisuudesta muodostuu yhtenäinen virke, kaksoispistettä ei käytetä.

Julkaistu

Lainausmerkit

Tarkista lainausmerkkien käyttö. Perehdy esimerkkeihin. Merkkien järjestyksellä ja välilyönneillä on väliä.

Tarkista, ovatko sitaattien ja johtolauseiden välimerkit ja isot alkukirjaimet kohdallaan. Nyrkkisääntönä on, että lainaukseen tarvittava pilkku merkitään sitaattimerkkien ulkopuolelle mutta piste, kysymysmerkki ja huutomerkki laitetaan niiden sisäpuolelle.

Kirjoituskurssin aluksi luennoitsija kysyi: “Mitä kirjoittaminen sinulle merkitsee?”
“Kirjoittaminen on tuskaa!” huudahti eräs kurssilaisista.
“Mielestäni kysymys on liian laaja”, valitti eräs opiskelija, “sillä kirjoittamisen merkitys riippuu tekstin tarkoituksesta ja tekstilajista”.
“Voiko päiväkirjan kirjoittamista verrata opinnäytetyön laatimiseen?” kysyi toinen opiskelija.
“Minulle kaikki kirjoittaminen on tutkimusmatkailua”, kuului ääni takarivistä.

“Luulen osaavani käyttää lainausmerkkejä”, kirjoittaja sanoi, “mutta mitä ovat puolilainausmerkit?” hän jatkoi. Kirjoitusviestinnän ohjaaja naurahti: “Sanoit ensin: ‘Luulen osaavani’, mutta kuitenkaan et tunne puolilainausmerkkejä. Lainausmerkeillä ja puolilainausmerkeillä on omat tehtävänsä.”

Opiskelija toivoi saavansa asiaan “lisää valoa”.

Suosikkielokuvani on Kaurismäen “Mies vailla menneisyyttä”.
Kaurismäen elokuvista suosikkini on Mies vailla menneisyyttä.

Argumentoida tarkoittaa ‘todistella, perustella’.

Julkaistu

Lauseenvastike

Ks. myös Virke, Luettavuus

Tarkista, onko lauseenvastikkeen käyttö kelvollista. Lauseenvastike on rakenne, joka vastaa sivulausetta, mutta siitä puuttuu persoonamuodossa oleva verbi. Lauseenvastikkeen merkitys on sama kuin vastaavan sivulauseen. Huomaa, että aina sivulausetta ei voi muuttaa lauseenvastikkeeksi. Perehdy esimerkkeihin.

HUOM! Runsas lauseenvastikkeiden käyttö saattaa tehdä tekstistä raskasta ja hankalasti hahmotettavaa. Tällaisissa tapauksissa lauseenvastike kannattaa korvata sivulauseella tai miettiä, voisiko pitkän virkkeen jakaa useisiin osiin.

Uskon, että kaikki oppivat kirjoittamaan sujuvaa tekstiä (sivulause).
Uskon kaikkien oppivan kirjoittamaan sujuvaa tekstiä (lauseenvastike).

Opiskelijat ymmärsivät, että asia on tärkeä (että-sivulause).
Opiskelijat ymmärsivät asian olevan tärkeä (lauseenvastike).

Vain yksi väitti asian olevan ei tärkeä.

Vain yksi väitti, ettei asia olisi tärkeä. (kielteinen että-sivulause).

Jotta-lauseet

Tarvitsen lisää aikaa, jotta voin kirjoittaa tekstini valmiiksi (jotta-sivulause).
Tarvitsen lisää aikaa voidakseni kirjoittaa tekstini valmiiksi (lauseenvastike).

Tarvitaan lisää aikaa saadakseen tekstit valmiiksi

Tarvitaan lisää aikaa, jotta tekstit saadaan valmiiksi (passiivinen jotta-sivulause).

Kun-lauseet

Nukahdin, kun luin tenttiin (samanaikaista tekemistä ilmaiseva kun-sivulause).
Nukahdin lukiessani tenttiin (lauseenvastike).

Nukahdin, kun olin lukenut vasta puolet kirjasta (eriaikaista tekemistä ilmaiseva kun-sivulause).
Nukahdin luettuani vasta puolet kirjasta (lauseenvastike).

Kun-lause ja sitä korvaava lauseenvastike viittaavat aina aikaan. Kun ei tarkoita ‘koska’.

Nukuttuani neljä tuntia en ennättänyt lukea kirjaa loppuun.

Kun olin nukkunut neljä tuntia, en ennättänyt lukea kirjaa loppuun.

Koska olin nukkunut neljä tuntia, en ennättänyt lukea kirjaa loppuun.

Huomaa!

Lauseen vastiketta EI yleensä eroteta pilkulla.

Saadakseen tukea väitteilleen tutkija voi viitata muihin samansuuntaisiin tutkimustuloksiin.
Referoidessaan toisen tutkijan esittämää tietoa kirjoittajan tulee kuitenkin säilyttää alkuperäisen tekstin varmuusaste.

HUOM! Pilkkua voidaan kuitenkin käyttää silloin, kun lauseenvastike on lauseessa ns. irrallisena lisänä. Tällöin lauseenvastike yleensä sijaitsee lauseen lopussa.
Tutkija teki päätelmät aineiston perusteella, tutkittuaan sitä taustateoriansa valossa.

Sivulauseen paikalla ei kannata käyttää kankeita johtuen-, koskien-, liittyen- tai riippuen-ilmauksia. Ks. myös Muoti-ilmaus.

Sekavasta rakenteesta johtuen tekstiä oli vaikea ymmärtää.

Tekstiä oli vaikea ymmärtää sekavan rakenteen vuoksi.

Seuraavaksi käsitellään johtokunnan ehdotus koskien laitosten yhdistämistä.

Seuraavaksi käsitellään johtokunnan ehdotus, joka koskee laitosten yhdistämistä.
Seuraavaksi käsitellään johtokunnan ehdotus laitosten yhdistämisestä.

Löysin vain muutamia lehtiartikkeleita aiheeseen liittyen.

Löysin vain muutamia aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita.
Löysin vain muutamia aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita.

Lukemisinto vaihtelee iästä riippuen.

Lukemisinto vaihtelee iän mukaan.

Julkaistu

Lähdeluettelo

  • Tarkista, onko tekstisi lähdeluettelo asianmukainen. Lähdeluettelon ulkoasusta on olemassa erilaisia käytäntöjä, jotka vaihtelevat julkaisufoorumeittain ja oppialoittain. Olennaista on johdonmukaisuus ja selvyys.
  • Tarkista, puuttuuko lähteistä teoksia, joihin tekstissä viitataan. Onko luettelossa teoksia, joihin tekstissä ei viitata lainkaan?
  • Onko lähdeluettelo merkintätavoiltaan yhtenäinen? Tarkista välimerkit, isot alkukirjaimet ja lähdetietojen järjestys.
  • Onko lähteet ryhmitelty järkevin perustein?

Oman kokonaisuutensa voi tehdä esimerkiksi tutkimuskirjallisuudesta ja aineistolähteistä. Joillakin tieteenaloilla on myös tapana erotella painetut ja painamattomat lähteet (esim. opinnäytteet) toisistaan. Kannattaa kuitenkin miettiä, onko lähteiden julkaisumuoto tai -foorumi aina riittävä ryhmittelykriteeri. Esimerkiksi sähköisessä muodossa julkaistut väitöskirjat tai tieteelliset artikkelit voi hyvin merkitä samaan luetteloon painettujen julkaisujen kanssa. Erillinen internetlähteiden tai sähköisten lähteiden kategoria on siis usein tarpeeton.

  • Muista, että suomenkielisen tekstin lähdeluettelossa on hyvä käyttää suomea aina kun se vain on mahdollista. Siis mieluummin (toim.) kuin (ed.) ja teoksessa kuin in.
  • Huomaa, että teoksen kustantajalla voi olla kirjapainotehtaita monilla paikkakunnilla, mutta lähdeluetteloon on tapana merkitä kustantajan kotipaikka. Tämä tieto on tarpeen lukijalle, joka mahdollisesti joutuu tavoittelemaan teosta kustantajalta.

WSOY, Juva

WSOY, Helsinki

Viittaaminen sähköisiin lähteisiin

Tekstiviitteeseen merkitään kirjoittajan nimi ja teoksen julkaisu- tai päivitysvuosi, esim. Kaalinkoski 2002. Kirjoittajan nimi on aina pyrittävä selvittämään. Jos kirjoittajaa ei yrityksistä huolimatta kuitenkaan löydy tai kyseessä on kollektiivijulkaisu, voidaan viitteeseen (samoin kuin myös tunnisteeksi lähdeluetteloon) merkitä julkaisijaorganisaatio tai -yhteisö taikka sivun ylläpitäjä, esim. Kansaneläkelaitos. Jos näitäkään tietoja ei ole saatavilla, voidaan viitteeseen merkitä pelkkä tekstin tai teoksen nimi. HUOM! Älä siis merkitse lähteen URL-osoitetta tekstiviitteeseen vaan lähdeluetteloon!

Monien internetsivustojen sivunumeroita saattaa olla vaikea eritellä, tai sivut saattavat vaihdella selaimesta riippuen. Siksi sivunumero kannattaa laittaa vain, jos kyse on sellaisesta julkaisusta, jossa sivut on selkeästi yksilöity. Tällaisia ovat useimmat sähköisesti ilmestyvät tieteelliset julkaisut. Jos tieteellinen julkaisu ilmestyy sekä verkossa että painettuna, on verkkoversio usein painetun version identtinen “kuva” (esimerkiksi pdf-tiedosto) sivunumeroineen kaikkineen.

Lähdeluetteloon merkitään verkkojulkaisusta tunnistetietoina tekijän, otsikon, julkaisijan lisäksi URL-osoite tai DOI-tunniste sekä käyttöpäivä (Viitattu/Haettu/Tulostettu + pvm). Päivämäärän kertominen on tärkeää, sillä tieto vaihtaa Internetissä nopeasti paikkaa eikä lukijalla (esimerkiksi opponentilla) välttämättä ole pääsyä samoille sivuille jonain muuna ajankohtana. Tärkeät Internet-lähteet on aina syytä tallentaa omalle koneelle tai tulostaa paperille.

  • HUOM!* Tieteellisissä verkkolehtiartikkeleissa osoitekentän URL on usein istuntokohtainen. Pysyvä osoite (permanent url-address), jota viitteessä tulee käyttää, ilmaistaan toisaalla kyseisellä sivuilla.

D(igital) O(bject) I(dentifier) on julkaisukohtainen tunniste, jolla teos on löydettävissä verkosta. URL-osoitetta ei tällöin tarvita.

Kaalikoski, Katri 2002: Minkä maailman sinä näet? Tutkimuksia Iris Murdochin filosofiasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitos. Väitöskirja. Viitattu 11.11.2006.
http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-0266-2

Erillinen internetlähteiden tai sähköisten lähteiden kategoria on usein tarpeeton. Sen sijaan omiksi luetteloikseen voi ryhmitellä esimerkiksi tutkimuksen kohdeaineiston ja teoriakirjallisuuden.

Julkaistu

Luettavuus

Tarkista, onko teksti helppolukuista ja yksitulkintaista. Ongelmana voivat olla tekstin sidosteisuuden puute, lauserakennevirheet, sanajärjestys, epäkieliopilliset muodot, vieras vaikutus, sananvalinta tai ajatuksen epäselvyys.

Tarkista myös, onko lauseessa sellaisia samassa sijamuodossa taipuvia sanoja, jotka häiritsevät selvyyttä, hämärtävät ajatusta tai vaikeuttavat asian ymmärtämistä.

Merkittävänä tukena oli varsinkin Virtasen säätiön tutkimusryhmän johtajalle myöntämä apuraha.

Merkittävänä tukena oli varsinkin apuraha, jonka Virtasen säätiö myönsi tutkimusryhmän johtajalle.

Opetuksen kehittämisessä pääpaino oli vertaispalautteen hyödyntämisessä.

Opetuksen kehittämisen pääpaino oli vertaispalautteen hyödyntämisessä.

Lautakunta on hankkinut rehtori Matti Meikäläiseltä Tampereen yliopistosta lausunnon korkeakoulujen rakennemuutoksen vaikutuksesta opetuksen tuloksellisuuteen.

Lautakunta on hankkinut Tampereen yliopiston rehtorilta Matti Meikeläiseltä lausunnon korkeakoulujen rakennemuutoksen vaikutuksesta opetuksen tuloksellisuuteen.