Helsingin yliopisto
Ryhmän yhtenäistymisprosessi, jossa ryhmän normit, roolit ja rakenteet muotoutuvat jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa.
Ryhmäpolarisaatio
Ilmiö, jossa ryhmän jäsenet päätyvät yhdessä tekemään riskialttiimpia tai varovaisempia päätöksiä verrattuna päätöksiin, joita jäsenet olisivat yksilöinä olleet valmiita tekemään.
Ryhmäajattelu (groupthink)
Ilmiö, jossa ryhmän jäsenet pysyttelevät yksimielisinä, jotta ryhmän ilmapiiri säilyisi hyvänä. On usein seurausta liiallisesta koheesiosta ja johtaa helposti kehnoihin päätöksiin kriittisen ajattelun puuttuessa.
Rektio
Tarkista, onko sijamuoto valittu oikein. Rektio tarkoittaa sitä, että tietyt sanat saavat seurakseen aina tietyssä sijassa olevan toisen sanan. Usein äidinkielisen puhujan ei tarvitse edes miettiä, mikä sijamuoto on oikea. Arkipuheessa jotkut taivutusmuodot saattavat vaihdella, mutta asiatyylissä normista ei voi poiketa.
Kiinnitä huomiotasi esimerkiksi seuraaviin ilmauksiin:
alkaa tehdä (vrt. ruveta tekemään)
kertoa asioista (vrt. selostaa asioita)
merkitys kirjoittamiselle (vrt. vaikutus kirjoittamiseen)
perustua johonkin
syy johonkin
Aloin kirjoittaa tutkielmaani viime viikolla, mutta työskentelystä ei tullut mitään. Yksi syy ongelmiini oli yläkerran meluisa naapuri. Minun pitäisi ilmeisesti selostaa naapurille tilanteeni. Jos kertoisin hänelle ongelmistani, hän ehkä ymmärtäisi, miten tärkeä vaikutus rauhallisella työskentely-ympäristöllä on kirjoittamiseen.
Referointi
Ks. myös Näkökulma ja Sitaatti.
Referointitekniikka
Tarkista, onko referointi muotoiltu tieteellisen neutraaliksi, vastaako referointi alkuperäistä tekstiä ja onko lähdeviite kohdallaan. Käykö tekstistä selvästi ilmi, mitä ja ketä referoidaan ja miksi? Onko selvää, missä kulkee referoidun ja referoijan ajatusten raja?
Käytä referoivia verbejä harkitusti. Pohdi, mitä eroa on seuraavilla ilmauksilla:
Räisäsen mukaan…
Räisänen esittää…
Räisänen väittää…
Räisänen kritisoi näkemystä, jonka mukaan…
Mielestäni Räisänen osoittaa…
Räisänen osoittaa…
Räisäsen tekstistä voi päätellä, että…
Referoinnin aikamuoto
Koska selostettava teksti on edelleen olemassa ja selostus pitää paikkansa “ajattomasti”, käytetään preesensiä:
Räisänen tarkasteli väitöskirjassaan suomalaisia avioliitto-oppaita…
Räisänen tarkastelee väitöskirjassaan suomalaisia avioliitto-oppaita…
Viittaukset tekijään
Älä sekoita samassa kappaleessa minä-muotoa ja passiivia viittamassa tutkimuksen tekijään:
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hyvän tekstin rakennetta. Olen käyttänyt aineistonani erilaisia tekstejä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hyvän tekstin rakennetta. Aineistona on käytetty erilaisia tekstejä.
Tässä tutkimuksessa tarkastelen hyvän tekstin rakennetta. Olen käyttänyt aineistonani erilaisia tekstejä.
Vältä turhaa me-muodon käyttöä. Monikon ensimmäisellä persoonalla viitataan suomenkielisissä tieteellisissä teksteissä yleensä vain yhtä useampaan tekijään, esimerkiksi tutkimusryhmään. Matemaattisessa tekstissä me-muotoa voidaan kuitenkin käyttää myös silloin, kun kirjoittaja ikään kuin johtaa kaavat yhdessä lukijan kanssa.
Meidän on syytä pohtia kriittisesti, minkälaisia yleistyksiä tutkimustuloksista voidaan tehdä.
On syytä pohtia kriittisesti, minkälaisia yleistyksiä tutkimustuloksista voidaan tehdä.
Aineistosta voimme havaita, että…
Aineistosta voi havaita, että…
Referaattia ei yleensä tehdä entuudestaan referaattiosuuksia sisältävistä teksteistä (esim. pro gradu -töiden tiivistelmistä).
Tarkista lähdeviitteen merkintä oman tieteenalasi viittausohjeista. Muista, että lähdeviite on merkittävä aina silloin, kun käytät jonkun muun kirjoittajan tekstiä oman tekstisi rakentamisessa joko siteeraten tai referoiden.
Tarkista, milloin on syytä käyttää referointia (tekstin muotoilua omin sanoin), milloin taas sitaattia (suoraa lainausta). Ks. Sitaatti.