Kategoria: S

Tarkista tekstin symmetria. Symmetria eli samanmuotoisuus tarkoittaa sitä, että rinnasteisten tai lauseasemaltaan samojen ilmausten täytyy muodoltaankin olla samanlaisia.

Tällaisissakin tilanteissa pitäisi auttaa kirjoittajaa löytämään omia vahvuuksiaan ja kuinka parantaa tekstin heikkouksia.

Tällaisissakin tilanteissa pitäisi auttaa kirjoittajaa löytämään omia vahvuuksiaan ja opastaa häntä siinä, miten parantaa tekstin heikkouksia.

Myös luetteloissa esitettävien asioiden tulisi olla samanmuotoisia.

Kirjoituskurssin tavoitteena on 1) tutustua kirjoitus- ja tutkielmaoppaisiin 2) asiatyylin harjoitteleminen 3) palautteenantotaidot 4) keskustella kirjoittamiskäsityksistä.

Kirjoituskurssin tavoitteena on 1) tutustua kirjoitus- ja tutkielmaoppaisiin 2) harjoitella asityylisten tekstien laatimista 3) kehittää palautteenantotaitoja 4) keskustella kirjoittamiskäsityksistä.

Tarkista myös tekstin otsikoiden symmetria. Ks. Otsikko, Otsikointi. Otsikoiden tulisi mielellään olla keskenään samanmuotoisia tai rakenteeltaan samantyyppisiä.

1. Kirjoittamisen opetus ala-asteella 2000-luvulla luokanopettajien näkökulmasta
2. Miten kirjoittamista opetetaan lukiossa aineenopettajien mukaan?

1. Kirjoittamisen opetus ala-asteella luokanopettajien näkökulmasta
2. Kirjoittamisen opetus lukiossa aineenopettajien näkökulmasta

Tarkista sijapäätteen käyttö. Kun lyhenteitä, merkkejä tai numeroilmauksia käytetään tekstin osana, niihin lisätään lauserakenteen vaatima sijapääte, ellei taivutus käy ilmi seuraavasta sanasta (kuten alla olevan esimerkkilauseen lopussa).

Uusien opiskelijoiden tutustumistilaisuus kestää kello 15:een, ja se pidetään päärakennuksen 3. kerroksessa.

Partitiivissa (mitä, ketä?) ja illatiivissa (mihin, keneen?) laitetaan näkyviin pitkä vokaali, jos sanan vartalo päättyy samaan vokaaliin kuin millä sijapääte alkaa.

§:ää (pykälää; ä+ä), km:iin (kilometriin; i+i)

Lyhenteisiin ja merkkeihin liitettävät päätteet

Jos sanaa on lyhennetty niin, että sen viimeinen kirjain on mukana, pääte lisätään suoraan sanan perään. Sama pätee lyhennesanoihin.

nron, Hgissä (perusmuoto Hki), Unicefille, tupoon

Jos sanan viimeinen kirjain ei ole lyhenteessä mukana, sijapääte lisätään kaksoispisteen jälkeen. Kaksoispistettä käytetään myös merkkien taivutuksessa. Huomaa, että monet kirjainlyhenteet voi taivuttaa kahdella eri tavalla.

km:jä (kilometrejä), ESR:oon tai ESR:ään (Euroopan sosiaalirahastoon tai Ee-äs-ärrään), §:issä 5 ja 6 (pykälissä)

Määrää ilmaisevista lyhenteistä ja merkeistä (kuten kg ja %) jää pois partitiivin pääte, ellei lauserakenne vaadi, että niihin liittyvä lukusanakin taipuu partitiivissa. Huomaa, että määrän voi ilmaista myös kirjaimin, jolloin lauserakenteen mahdollisesti vaatima partitiivin pääte on lisättävä numeroilmaukseen.

Veroaste on 40 % (neljäkymmentä prosenttia). Matkalaukku painaa 30 kg (kolmekymmentä kilogrammaa).
Vrt.
Veroaste lähestyy 40 %:a / 40:tä prosenttia (neljääkymmentä prosenttia). Matkalaukku ei saa painaa yli 30 kg:aa / yli 30:tä kilogrammaa (kolmeakymmentä kilogrammaa).

Perus- ja järjestyslukuihin liitettävät päätteet

• Pääte otetaan luvun lopusta. Poikkeuksena luvut 11 – 19, joihin otetaan pääte aivan kuin sanasta puuttuisi loppuosa -toista (viide/ttä/toista = 15:ttä).
• Järjestysluvussa näkyy päätteen lisäksi järjestysluvun tunnus (komannensada/nne/n = 300:nnen VRT. kolmensada/n = 300:n). Vertaa samojen lukujen taivutusta eri taulukoissa.
• Jos järjestysluku on ilmaistu roomalaisin numeroin, kuten hallitsijoiden nimissä, järjestysluvun tunnusta ei merkitä, vaan pelkkä sijapääte riittää (Kustaa III:lle).

Tarkista, onko sanajärjestys sujuva. Suomessa tunnusmerkitön sana järjestys on seuraava: subjekti (tai ajatussubjekti), predikaatti ja objekti.

Kirjoittaja [nominatiivisubjekti] joutuu muokkaamaan tekstiään moneen kertaan. Hänen [ajatussubjekti] täytyy lopuksi viimesitellä tekstinsä kieliasu.

Vältä turhaa käänteistä sanajärjestystä.

Jos opinto-ohjausta olisi tarjolla enemmän, opiskelijat valmistuisivat nopeammin.

Jos opinto-ohjausta olisi tarjolla enemmän, valmistuisivat opiskelijat nopeammin.

Suomessa sanajärjestyksellä ilmaistaan vivahteita ja painotuksia. Usein selvintä on edetä tutusta uuteen.

Kirjoittajan kannattaa hyödyntää oman alansa erityssanakirjoja. Niistä [edellisestä lauseesta tuttu asia] voi tarkistaa esimerkiksi hankalien termien kirjoitusasun [uusi].

Vrt.

Kirjoittajan kannattaa hyödyntää oman alansa erityssanakirjoja. Esimerkiksi hankalien termien kirjoitusasun [uusi] voi tarkistaa niistä [tuttu].

Lauseiden sanajärjestystä miettiessä on hyvä tarkistaa erilaisten liikkuvien partikkeleiden paikka. Partikkelin sijainti lauseessa vaikuttaa siihen, mikä on partikkelin vaikutusala. Tällaisia liikkuvia partikkeleita ovat esimerkiksi kuitenkin, muuten, lisäksi, lopulta, toisaalta, toisin sanoen, sittenkin, taas, oikeastaan, aina, ihan, ainoastaan, enää, vasta, korkeintaan, jopa, vieläpä, peräti ja varsinkin. Vrt. seuraavia lauseita:

Aina kirjoittaminen ei ole helppoa.
Vrt.
Kirjoittaminen ei ole aina helppoa.

Varsinkin aloittaminen on vaikeaa.
Vrt.
Aloittaminen varsinkin on vaikeaa.