Luentopäiväkirja

Luentopäiväkirjassa on tarkoitus pohtia ja kommentoida jotakin luentosarjaa tai luentoa. Luentopäiväkirja on yhtenäinen, otsikoitu teksti, joten pelkät luentomuistiinpanot eivät riitä. Se kirjoitetaan tietokoneella. Tekstiin pitäisi valikoida luennon keskeiset pääasiat, mutta kaikkea ei tarvitse kertoa yksityiskohtaisesti, eikä luentojen kulkua kannata sellaisenaan referoida.

Kirjoittajalla on varsin vapaat kädet päiväkirjansa muotoiluun, kunhan luennon keskeiset asiat tulevat käsitellyiksi ja tekstistä käy ilmi, että kirjoittaja on ymmärtänyt, mistä luennolla on ollut kyse. Päiväkirja voi edetä kronologisesti, mutta se voi edetä myös teemoittain tai olla synteesi koko luentosarjan annista.

Olennaista on luennolla esiin nousseiden asioiden ja ongelmien kommentointi aikaisemmin opitun ja omien kokemusten valossa. Tärkeää on, että luentopäiväkirjassa kuuluu kirjoittajan oma ääni eikä vain luennoitsijan. Luentopäiväkirjassa esitetyt kommentit voivat koskea luennon kokonaisuutta tai keskittyä niihin asioihin, jotka luennon aikana ovat tuntuneet mielenkiintoisimmilta. Luentopäiväkirjassa saa vapaasti olla toista mieltä luennoitsijan kanssa, kunhan muistaa perustella omat mielipiteensä.

Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen sivuilla luentopäiväkirjaa kirjoittavaa kehotetaan pohtimaan seuraavanlaisia kysymyksiä:

• Mitä asioita luento käsitteli? Mihin luennoija pyrki?
• Miten asiat liittyivät aiemmin opittuun? Muuttiko luento aiempia käsityksiä asiasta?
• Mitkä asiat kiinnostivat eniten? Miksi?
• Mikä jäi epäselväksi? Miksi?
• Millaisia vastaväitteitä luento herätti?

Luentopäiväkirjassa voi oikein hyvin käyttää luentomuistiinpanojen lisäksi muita lähteitä. Tällöin täytyy sittenkin muistaa merkitä lähdeviitteet lainattuihin ajatuksiin. Muutenkin omat ja luennoitsijan tai lähteen ajatukset täytyy erottaa toisistaan.