Videoviestintä

Liikkuvan kuvan ja äänen käyttö internetin välityksellä on lisääntynyt viime aikoina merkittävästi. Yksi syy tähän on internetin laajakaistaliittymien yleistyminen, mikä mahdollistaa isojenkin videotiedostojen siirron. Myös musiikin ja videoiden lataaminen on kohtuullisen yksinkertaista.

Videoviestintäpalvelut kaikkien ulottuville

Omien videoiden jakelu voidaan toteuttaa tietoverkkojen välityksellä hyödyntämällä useita eri palveluita. Nämä palvelut tarjoavat usein selainpohjaisen videoiden siirron palvelimille, joista videot ovat laajan yleisön käytettävissä. Videoiden tiedostomuunnokset on automatisoitu, ja näin ollen käyttäjän ei tarvitse huolehtia jakelukanavien välittämistä tiedostoformaateista. Palveluissa videoiden indeksointi ja hakutoiminnot on toteutettu yleensä siten, että ne tukevat erilaisia hakukäytäntöjä.

Yleiset ja useimmissa tapauksissa maksuttomat videoviestintäpalvelut (esimerkiksi YouTube ja Vimeo) tarjoavat internetin käyttäjille helpon tavan katsella ja julkaista verkkovideoita. Videotiedostojen saavutettavuus on myös olennaisesti parantunut. Elokuvavuokraamotkin ovat siirtymässä internetjakeluun samaan tapaan kuin levy-yhtiöt, joiden musiikkitiedostojen myynti ja jakelu on jo huomattavaa liiketoimintaa.

Videotallenteiden saavutettavuuden parantumisen lisäksi videovälitteiset keskustelut ja internet-puhelut ovat yleistyneet voimakkaasti. Tekstipohjaisten, vuorovaikutteisten chat-kanavien rinnalle ovat nousseet ääntä ja kuvaa reaaliajassa välittävät sovellukset, joiden avulla voidaan olla yhteydessä äänen ja videokuvan välityksellä yhteen tai jopa useampaan henkilöön tai pisteeseen yhtä aikaa. Saatavilla on useita videopuhelut ja -neuvottelut mahdollistavia ilmaisohjelmia. Muun muassa nuorison suosimat ohjelmistot, kuten Windows Messenger tai Skype, ovat lisänneet internetin välityksellä tapahtuvaa reaaliaikaista videoviestintää.

Kyseessä olevien sovellusten käyttö on yleistynyt myös eri organisaatioiden tiedonvälityksessä ja yhteydenpidossa, ja voidaankin perustellusti todeta, että 2000-luku on videoviestinnän läpimurron vuosikymmen. Tähän ovat ensisijaisesti vaikuttaneet järjestelmien helppokäyttöisyys sekä video- ja äänitiedostojen vaivaton saavutettavuus: vähimmäisvaatimuksena on tietokone ja internetyhteys, lisäksi tarvitaan mikrofoni ja web-kamera. Järjestelmät mahdollistavat tiedostojen jakamisen ja tarjoavat erilaisia yhteistoiminnallisia työkaluja, kuten chatin. Lisäksi neuvotteluihin voi osallistua useita henkilöitä yhtä aikaa. Ilmaisohjelmien laajennettuja ominaisuuksia voidaan ottaa käyttöön maksullisina palveluina, jolloin esimerkiksi internetpuhelut voidaan yhdistää kännykkäliittymiin.

Videoviestintäpalvelut organisaatioiden tukena

Videoviestintäjärjestelmiä on saatavissa myös kaupallisilta toimijoilta: maksulliset ohjelmistot tarjoavat ilmaisohjelmia monipuolisempia ominaisuuksia, kuten tallenteiden tekoa ja niiden jakelua. Tällaisia järjestelmiä kutsutaan verkkokokousjärjestelmiksi. Niihin on etukäteen mahdollista luoda käyttäjille omia verkkokokousympäristöjä, joihin taas voidaan kutsua osallistujia. Useat organisaatiot ovatkin ryhtyneet käyttämään omassa toiminnassaan kuvatun kaltaisia välineitä. Näin on tehostettu työajankäyttöä ja säästetty muun muassa matkakustannuksissa. Käytön suosio perustuu järjestelmän kohtuullisen yksinkertaiseen käyttöönottoprosessiin ja helppokäyttöisyyteen. Kokoukseen tai tapaamiseen osallistuminenkin edellyttää vain kokouksen www-osoitteen tuntemista. Verkkokokousjärjestelmien yleistyminen eri organisaatioiden käytössä on entisestään lisännyt videoviestinnän suosiota.

Perinteinen ryhmätyötiloissa ja niitä isommissa auditorioissa erillisillä videoneuvottelulaitteistolla käytävä videoneuvottelu on siirtymässä teräväpiirtoaikaan. Kuvan- ja äänenlaatu vastaavat tv:n digilähetysten tasoa, ja reaaliaikainen yhteys yhden tai useamman pisteen välillä muistuttaa laadultaan tv-lähetystä. Yhteyksien muodostaminen on osittain automatisoitu, ja etukäteen laadittujen yhteyskirjastojen (ns. puhelinluetteloiden) avulla käyttäjän on helppo muodostaa ennalta testatut ja varmennetut yhteydet. Yhteistyöverkostojen kokouksia on pidetty videoneuvottelun välityksellä jo vuosia. Myös seminaareihin ja erilaisiin tilaisuuksiin osallistuminen videoneuvottelun välityksellä on ollut mahdollista ja yleistynyt vähitellen eräänä verkostojen ja yhteistyökumppaneiden toimintamallina. Erillisiä kustannuksia ei tule, kun yhteyden muodostuksessa käytetään olemassa olevia internetyhteyksiä.

Eri tv-kanavat ovat ryhtyneet lähettämään ohjelmiaan myös internetin välityksellä joko suorina lähetyksinä tai tallenteina: Ylen Arkisto tarjoaa muun muassa uusimmat uutiset videotallenteina, ja kesäkuussa 2008 järjestettyjen jalkapallon EM-kilpailuiden ottelut olivat seurattavissa internetissä suorina lähetyksinä. Myös jotkut kaupalliset tv-kanavat tarjoavat suosikkisarjojansa internetissä. Internetlähetysten laatu paranee koko ajan, ja samalla kysyntä kasvaa. Myös korkeakoulut ovat CSC:n (Opetusministeriön hallinnoiman tieteen tietotekniikan keskuksen) johdolla kehittäneet internetvideolähetyksiä siten, että nykyisin Funet-verkossa voidaan seurata omalta työasemalta kaikkia maksuttomia digi-tv-lähetyksiä. Korkeakoulujen julkisia tapahtumia tullaan jatkossa välittämään saman foorumin kautta.

Vaikutus tiedemaailmaan

Tieteen julkisuuskuvaa on alettu kohentaa verkkovideoiden välityksellä. Tieteentekijät ovat viime aikoina julkaisseet tieteellisiä koeasetelmia ja kokeita muun muassa verkkovideoiden muodossa. Kemian nobelisti Harry Kroton visio verkko-opetuksesta on uraa uurtava. Hänen verkkosivustonsa pyrkii tuomaan videot osaksi tiedekasvatusta Yhdysvaltain kouluihin. Tieteen tekemiseen liittyvien prosessien läpivalaiseminen verkkovideoiden muodossa popularisoi tieteellistä ajattelua. Siten havainnollistetaan monimutkaisiakin prosesseja. Samalla tuodaan kansantajuisesti esille tieteellisiin tutkimuksiin liittyviä keskeisiä työskentelymenetelmiä.

Verkkovideoiden avulla kyetään myös simuloimaan perinteisiä opetusmenetelmiä verkkoluentojen muodossa, jolloin opetustilanne ja opetuksessa käytetty materiaali voidaan välittää opiskelijoille internetin avulla. Verkkoluentoja voidaan hyödyntää opiskelun tukena, internetyhteyksistä riippuen, lähes milloin tahansa. Lisäksi opiskelija voi halutessaan kerrata materiaalin avulla keskeisimpiä sisältöjä, keskeyttää välillä ja palata valitsemiinsa kohtiin haluamallaan tavalla. Voisi ajatella, että tämänkaltainen toiminta tehostaa oppimisprosessia ja tukee erilaisia oppijoita tarjoamalla heille mahdollisuuden yksilölliseen sisällön prosessointiin.

Videoviestinnän tulevaisuus

Videoviestinnän merkitys organisaatioiden julkisuuskuvalle kasvaa tulevaisuudessa: Ne kykenevät kuvaamaan toimintaansa havainnollisesti ja tarkasti ja sitä myötä välittämään tapojaan ja arvojaan niin oman organisaationsa sisällä kuin sen ulkopuolelle. Yhteistyökumppaneiden on siten helpompi seurata käynnissä olevia hankkeita ja arvioida mahdollisuuksiaan ja tarpeitaan yhteistyön kehittämisessä. Videoviestintä tehostaa organisaatioiden toimintaa, ja helppo käyttöönotettavuus lisää erilaisia käyttömahdollisuuksia. Teknologian kehittymisen myötä verkkovideot ja vuorovaikutteiset neuvottelujärjestelmät tuovat tai itse asiassa ovat jo tuoneet video- ja äänimateriaalin myös laajan yleisön tietoisuuteen.