Jelppiä akateemiseen viestintään Hjälp för akademisk kommunikation
Tarkista tieteenalasi kirjoitusohjeista sivujen asettelu, kirjasinlaji, rivitys, korostuskeinot ja sivunumerointi. Tarkista, ettei tekstissä ole lyöntivirheitä.
Hyödynnä tekstinkäsittelyohjelman oikolukutoimintoa. Tarkista myös, että tekstin ja otsikoiden asettelu on yhdenmukaista eikä sivuilla ole yksinäisiä rivejä tai otsikoita. Tarkista myös kuvien ja taulukoiden sijoittelu ja otsikointi. Huomaa, että tekstinkäsittelyohjelman automatiikka pitää opettaa kirjoittamaan suomea.
Tarkista tavutus eli rivitys. Huomaa, että tekstinkäsittelyohjelma ei aina toimi suomen kielen sääntöjen mukaan. MS Wordin tavutusvihje annetaan käskyllä CTRL + yhdysmerkki. Jos et ole varma, miten sana tavutetaan, on varminta olla tavuttamatta.
Riville ei jätetä yksinäistä vokaalia ja yhdyssana jaetaan osien rajalta.
Tämän asian pitäisi olla kaikille a-
sianosaisille selvä.
Kirjoittaessa on tärkeää ottaa huomioon myös tietoko-
neen käyttöön liittyvät pulmat.
Vierassanat tavutetaan joko suomen kielen tai lainanantajakielen tavujaon perusteella.
On tärkeää oppia näkemään kirjoittaminen pro-
sessina.
Yhteen ilmaukseen kuuluvia kirjaimia ja numeroita ei eroteta kahdelle riville.
Kaikkiaan projekti tuli maksamaan 14 000
e.
Yhdysmerkki seuraa sitä sanaa, johon se kuuluu.
Aiheesta on tehty myös muutamia pro gradu – töitä.
Aiheesta on tehty myös muutamia pro gradu
-töitä.
HUOM! MS Word -tekstinkäsittelyohjelman voi pakottaa pitämään sekä sanaliiton osat että yhdys merkin ja perusosan erottamattomina. Sidottu sanaväli tehdään käskyllä CTRL + SHIFT + välilyönti. Näin esi mer kiksi ilmaus 3 000 euroa pysyy jakamattomana, vaikka se joutuisikin rivin loppuun.
Vastaavasti sidottu yhdysmerkki tehdään käskyllä CTRL + SHIFT + yhdysmerkki. Näin esimerkiksi ilmaus 18-vuotias pysyy koko ajan jakamattomana.
Tarkista, onko erikoismerkki merkitty ja taivutettu johdonmukaisesti suomen kielen sääntöjen mukaan. Lasku toimitus-, prosentti- ja pykälämerkki erotetaan numerosta välilyönnillä.
2 + 2 = 4
10 %
lain 5. ja 6. §:ssä
Sulkumerkit kirjoitetaan ilmauksiin kiinni, minkä kaikki (toivottavasti) tietävätkin. Sulkuihin ei kannata kirjoittaa mitään sellaista, minkä voisi kirjoittaa suorasanaiseksi lauseeksi. Jos sulkumerkit tarvitaan, niiden sisälläkin noudatetaan kirjoitetun (suomen) kielen sääntöjä. Se tarkoittaa, että sulkumerkkien sisälläkin olevia sanoja (ja ilmauksia) voi joutua taivuttamaan kieliopillisiin muotoihin.
Sulkumerkit kirjoitetaan ilmauksiin kiinni, minkä kaikki (toivottavasti) tietävätkin. Sulkuihin ei kannata kirjoittaa mitään sellaista, minkä voisi kirjoittaa suorasanaiseksi lauseeksi. Jos sulkumerkit tarvitaan, niiden sisälläkin noudatetaan kirjoitetun kielen sääntöjä.
Asteen tunnus kirjoitetaan kiinni numeroon, esimerkiksi 5°, 5°:seen. Jos lämpöasteikon tunnus maini taan, asteen merkki kirjoitetaan kiinni lämpöasteikon tunnukseen ja ne erotetaan numerosta väli lyönnillä, esimerkiksi 100 °C:ssa eli 212 °F:ssa.
Desimaalin merkkinä on suomen kielessä pilkku. Toisinaan luonnontieteessä ja teknisillä aloilla käytetään myös pistettä. Desimaaliosan numeroita ei jaksoteta.
Tuuman ja kulmasekunnin merkit kirjoitetaan kiinni numeroon, esimerkiksi 2” x 4”, 60°08’54“N, 24°59’24”.
Huomaa myös, että kelvoton “100 %:sti” kirjoitetaan näin: sataprosenttisesti. Usein on parasta korvata ilmaus muilla sanoilla, esim. täysin, kokonaan.
Tarkista, onko lyhenne merkitty ja taivutettu johdonmukaisesti suomen kielen sääntöjen mukaan. Tieteellisessä tekstissä lyhenteitä käyte tään pääasiassa vain lähde viitteissä, luetteloissa ja taulukoissa. Juoksevassa tieteelli sessä teks tissä lyhenteen käyttöä ei suositella, ellei kysymyksessä ole termi. Lyhenne on aina selitettävä joko tekstissä tai lyhenneluettelossa. Essee teksteissä lyhenteitä ei käytetä ollenkaan. Huomaa myös, että lyhenne on aina vähän arkinen kielenpiirre, joten se ei sovi kaikkein virallisimpiin eikä kohteliaimpiin teksteihin.
ks. = katso
ks. myös = myös tästä lähteestä löytyy samansuuntaista tietoa
ks. esim. = tietoa asiasta on saatavilla useista lähteistä, joista tässä mainittu esimerkki tai esimerkkejä.
HUOM! Suosi mahdollisimman tarkkoja viitteitä. Liiallinen ks.-alkuisten lyhenteiden käyttö saattaa luoda epämääräisen vaikutelman.
mt. = mainittu teos
mts. 10 = mainitun teoksen sivulla 10.
HUOM! Tarkista, että aiemmin mainittu teos löytyy heti edeltä saman tekstikappaleen sisältä. Mt. ja mts. eivät siis ulotu yhden kappaleen yli.
toim. = toimittanut tai toimittaneet.
HUOM! Käytä tätä suomenkielisissä teksteissä lyhenteen ed. tai eds. sijaan.
Lyhenteitä on erilaisia: pieni- ja isokirjaimisia sekä pisteellisiä ja pisteettömiä. Merkintätapa vaikuttaa merkitykseen. Älä arvaa, vaan ota selvää!
min. = minimi, min = minuutti
mm. = muun muassa, mm = millimetri, MM = maailmanmestaruus
Lyhenteiden taivutus noudattaa koko sanan taivutusta.
km:n (kilometrin), km:ien (kilometrien)
km:ä (kilometriä), km:jä (kilometrejä)
km:iin (kilometriin), km:eihin (kilometreihin)
km:nä (kilometrinä), km:einä (kilometreinä)
Kun taivutetaan pisteellistä lyhennettä, kaksoispisteen edeltä jää pois lyhenteen piste. Usein kannattaa kuitenkin miettiä, tarvitaanko lyhennettä vai voisiko kyseessä olevan ilmauksen kirjoittaa kokonaan.
em:ssa (edellä mainitussa), ko:ssa (kyseessä olevassa), v:ssa (vuodessa)
Kirjaimittain luettavat lyhenteet taivutetaan joko viimeisen sanan tai kirjaimen mukaan. Pääte kertoo, miten kirjoittajan on ajatellut lyhenteen luettavan.
ESR:n (Euroopan sosiaalirahaston)
ESR:a (Euroopan sosiaalirahastoa)
ESR:oon (Euroopan sosiaalirahastoon)
ESR:n (Ee-äs-ärrän)
ESR:ää (Ee-äs-ärrää)
ESR:ään (Ee-äs-ärrään)
aids: aidsia
Akava: Akavaa
tupo: tupoon
Unicef: Unicefille
Numero lyhennetään joko nro tai n:o.
Miljoona euroa lyhennetään joko milj. euroa, M€, Me tai MEUR.
Miljardin lyhenne on mrd.
Tarkista, että luetelma on kelvollinen. Luetelman osien täytyy olla samanmuotoisia. Kiinnitä huomiota luetelman pilkkujen, kaksoispisteen, seuraavat-sanan ja kahta viimeistä osaa yhdistävien ja-, sekä- tai tai-sanojen käyttöön. Vertaa esimerkkejä 1 – 3.
Hyvässä luetelmassa on selvä johdantolause (tai johdantoilmaus), samanmuotoiset luetelmakohdat, luetelmaviiva tai muu merkki ja oikeat välimerkit.
Hyvässä luetelmassa on
- selvä johdantolause
- samanmuotoiset luetelmakohdat
- luetelmaviiva tai muu merkki
- oikeat välimerkit.
Tavallisen tekstin välimerkitys on siis erilainen kuin luetelman. Luetelmassa ei ole osien välisiä pilkkuja eikä kahden viimeisen osan välistä ja-sanaa. Kummassakaan tapauksessa johdantolauseen lopussa ei ole kaksoispistettä, koska johdantolause ja luetelman osat muodostavat kokonaisen virkkeen, joka päättyy (tässä) pisteeseen.
Hyvän luetelman kriteerit ovat seuraavat: Johdantolause on selvä. Luetelmakohdat ovat samanmuotoisia. Luetelman osat on aloitettu jollakin merkillä. Välimerkitys on normien mukainen.
Hyvän luetelman kriteerit ovat seuraavat:
- Johdantolause on selvä.
- Luetelmakohdat ovat samanmuotoisia.
- Luetelman osat on merkitty jollakin merkillä.
- Välimerkitys on normien mukainen.
Hyvässä luetelmassa on neljä keskeistä piirrettä:
- Johdantolause on selvä.
- Luetelmakohdat ovat samanmuotoisia.
- Luetelman osat on merkitty jollakin merkillä.
- Välimerkitys on normien mukainen.
Kokonaisista virkkeistä muodostuvan luetelman välimerkit säilyvät. Johdantolauseen lopussa käytetään kaksoispistettä, koska johtolause on täydellinen lause, jossa on jokin luetelmakohtiin viittaava ilmaus, esimerkiksi seuraavat tai neljä.
Hyvän luetelman kriteerit:
- selvä johdantolause
- samanmuotoiset luetelmakohdat
- luetelmaviiva tai muu merkki
- normien mukaiset välimerkit.
Hyvässä luetelmassa on
- selvä johdantolause
- samanmuotoiset luetelmakohdat
- luetelmaviiva tai muu merkki
- normien mukaiset välimerkit.
Johdantolauseen lopussa käytetään kaksoispistettä myös silloin, kun johdantolauseesta puuttuu taivutusmuotoinen verbi. Jos taas johdantolauseessa on taivutusmuotoinen verbi ja kokonaisuudesta muodostuu yhtenäinen virke, kaksoispistettä ei käytetä.
Tarkista lainausmerkkien käyttö. Perehdy esimerkkeihin. Merkkien järjestyksellä ja välilyönneillä on väliä.
Tarkista, ovatko sitaattien ja johtolauseiden välimerkit ja isot alkukirjaimet kohdallaan. Nyrkkisääntönä on, että lainaukseen tarvittava pilkku merkitään sitaattimerkkien ulkopuolelle mutta piste, kysymysmerkki ja huutomerkki laitetaan niiden sisäpuolelle.
Kirjoituskurssin aluksi luennoitsija kysyi: “Mitä kirjoittaminen sinulle merkitsee?”
“Kirjoittaminen on tuskaa!” huudahti eräs kurssilaisista.
“Mielestäni kysymys on liian laaja”, valitti eräs opiskelija, “sillä kirjoittamisen merkitys riippuu tekstin tarkoituksesta ja tekstilajista”.
“Voiko päiväkirjan kirjoittamista verrata opinnäytetyön laatimiseen?” kysyi toinen opiskelija.
“Minulle kaikki kirjoittaminen on tutkimusmatkailua”, kuului ääni takarivistä.
“Luulen osaavani käyttää lainausmerkkejä”, kirjoittaja sanoi, “mutta mitä ovat puolilainausmerkit?” hän jatkoi. Kirjoitusviestinnän ohjaaja naurahti: “Sanoit ensin: ‘Luulen osaavani’, mutta kuitenkaan et tunne puolilainausmerkkejä. Lainausmerkeillä ja puolilainausmerkeillä on omat tehtävänsä.”
Opiskelija toivoi saavansa asiaan “lisää valoa”.
Suosikkielokuvani on Kaurismäen “Mies vailla menneisyyttä”.
Kaurismäen elokuvista suosikkini on Mies vailla menneisyyttä.
Argumentoida tarkoittaa ‘todistella, perustella’.
Helsingin yliopisto