Kategoria: Kirjoitetun yleiskielen normit

Julkaistu

Sijapääte

Tarkista sijapäätteen käyttö. Kun lyhenteitä, merkkejä tai numeroilmauksia käytetään tekstin osana, niihin lisätään lauserakenteen vaatima sijapääte, ellei taivutus käy ilmi seuraavasta sanasta (kuten alla olevan esimerkkilauseen lopussa).

Uusien opiskelijoiden tutustumistilaisuus kestää kello 15:een, ja se pidetään päärakennuksen 3. kerroksessa.

Partitiivissa (mitä, ketä?) ja illatiivissa (mihin, keneen?) laitetaan näkyviin pitkä vokaali, jos sanan vartalo päättyy samaan vokaaliin kuin millä sijapääte alkaa.

§:ää (pykälää; ä+ä), km:iin (kilometriin; i+i)

Lyhenteisiin ja merkkeihin liitettävät päätteet

Jos sanaa on lyhennetty niin, että sen viimeinen kirjain on mukana, pääte lisätään suoraan sanan perään. Sama pätee lyhennesanoihin.

nron, Hgissä (perusmuoto Hki), Unicefille, tupoon

Jos sanan viimeinen kirjain ei ole lyhenteessä mukana, sijapääte lisätään kaksoispisteen jälkeen. Kaksoispistettä käytetään myös merkkien taivutuksessa. Huomaa, että monet kirjainlyhenteet voi taivuttaa kahdella eri tavalla.

km:jä (kilometrejä), ESR:oon tai ESR:ään (Euroopan sosiaalirahastoon tai Ee-äs-ärrään), §:issä 5 ja 6 (pykälissä)

Määrää ilmaisevista lyhenteistä ja merkeistä (kuten kg ja %) jää pois partitiivin pääte, ellei lauserakenne vaadi, että niihin liittyvä lukusanakin taipuu partitiivissa. Huomaa, että määrän voi ilmaista myös kirjaimin, jolloin lauserakenteen mahdollisesti vaatima partitiivin pääte on lisättävä numeroilmaukseen.

Veroaste on 40 % (neljäkymmentä prosenttia). Matkalaukku painaa 30 kg (kolmekymmentä kilogrammaa).
Vrt.
Veroaste lähestyy 40 %:a / 40:tä prosenttia (neljääkymmentä prosenttia). Matkalaukku ei saa painaa yli 30 kg:aa / yli 30:tä kilogrammaa (kolmeakymmentä kilogrammaa).

Perus- ja järjestyslukuihin liitettävät päätteet

  • Pääte otetaan luvun lopusta. Poikkeuksena luvut 11 – 19, joihin otetaan pääte aivan kuin sanasta puuttuisi loppuosa -toista (viide/ttä/toista = 15:ttä).
  • Järjestysluvussa näkyy päätteen lisäksi järjestysluvun tunnus (komannensada/nne/n = 300:nnen VRT. kolmensada/n = 300:n). Vertaa samojen lukujen taivutusta eri taulukoissa.
  • Jos järjestysluku on ilmaistu roomalaisin numeroin, kuten hallitsijoiden nimissä, järjestysluvun tunnusta ei merkitä, vaan pelkkä sijapääte riittää (Kustaa III:lle).
Julkaistu

Sanajärjestys

Tarkista, onko sanajärjestys sujuva. Suomessa tunnusmerkitön sana järjestys on seuraava: subjekti (tai ajatussubjekti), predikaatti ja objekti.

Kirjoittaja [nominatiivisubjekti] joutuu muokkaamaan tekstiään moneen kertaan. Hänen [ajatussubjekti] täytyy lopuksi viimesitellä tekstinsä kieliasu.

Vältä turhaa käänteistä sanajärjestystä.

Jos opinto-ohjausta olisi tarjolla enemmän, opiskelijat valmistuisivat nopeammin.

Jos opinto-ohjausta olisi tarjolla enemmän, valmistuisivat opiskelijat nopeammin.

Suomessa sanajärjestyksellä ilmaistaan vivahteita ja painotuksia. Usein selvintä on edetä tutusta uuteen.

Kirjoittajan kannattaa hyödyntää oman alansa erityssanakirjoja. Niistä [edellisestä lauseesta tuttu asia] voi tarkistaa esimerkiksi hankalien termien kirjoitusasun [uusi].

Vrt.

Kirjoittajan kannattaa hyödyntää oman alansa erityssanakirjoja. Esimerkiksi hankalien termien kirjoitusasun [uusi] voi tarkistaa niistä [tuttu].

Lauseiden sanajärjestystä miettiessä on hyvä tarkistaa erilaisten liikkuvien partikkeleiden paikka. Partikkelin sijainti lauseessa vaikuttaa siihen, mikä on partikkelin vaikutusala. Tällaisia liikkuvia partikkeleita ovat esimerkiksi kuitenkin, muuten, lisäksi, lopulta, toisaalta, toisin sanoen, sittenkin, taas, oikeastaan, aina, ihan, ainoastaan, enää, vasta, korkeintaan, jopa, vieläpä, peräti ja varsinkin. Vrt. seuraavia lauseita:

Aina kirjoittaminen ei ole helppoa.
Vrt.
Kirjoittaminen ei ole aina helppoa.

Varsinkin aloittaminen on vaikeaa.
Vrt.
Aloittaminen varsinkin on vaikeaa.

Julkaistu

Rektio

Tarkista, onko sijamuoto valittu oikein. Rektio tarkoittaa sitä, että tietyt sanat saavat seurakseen aina tietyssä sijassa olevan toisen sanan. Usein äidinkielisen puhujan ei tarvitse edes miettiä, mikä sijamuoto on oikea. Arkipuheessa jotkut taivutusmuodot saattavat vaihdella, mutta asiatyylissä normista ei voi poiketa.

Kiinnitä huomiotasi esimerkiksi seuraaviin ilmauksiin:

alkaa tehdä (vrt. ruveta tekemään)
kertoa asioista (vrt. selostaa asioita)
merkitys kirjoittamiselle (vrt. vaikutus kirjoittamiseen)
perustua johonkin
syy johonkin

Aloin kirjoittaa tutkielmaani viime viikolla, mutta työskentelystä ei tullut mitään. Yksi syy ongelmiini oli yläkerran meluisa naapuri. Minun pitäisi ilmeisesti selostaa naapurille tilanteeni. Jos kertoisin hänelle ongelmistani, hän ehkä ymmärtäisi, miten tärkeä vaikutus rauhallisella työskentely-ympäristöllä on kirjoittamiseen.

Julkaistu

Puolipiste

Tarkista puolipisteen käyttö.

Puolipiste sopii pohtivaan tekstiin. Sen avulla voidaan ilmaista asioiden eri puolia; ensin on yleinen väite, sitten sitä tarkentava jatkoajatus. Ajatuksilla on yleensä niin tiivis yhteys toisiinsa, että piste olisi liian väkivaltainen erotin. Puolipisteen molemmin puolin täytyy olla ehjiä lauseita.

Puolipistettä käytetään selvyyden vuoksi myös jaksottamassa pitkiä luetteloita sekä lähdeviitteissä erottamassa eri kirjoittajia toisistaan (ks. esim. Iisa, Oittinen & Piehl 2003, 91; Hirsjärvi, Sajavaara & Remes 2003, 379-380). Huomaa, miten tässä kappaleessa on viitattu lähteeseen.

Julkaistu

Pronomini

Tarkista, minkä edeltävän sanan tai käsitteen pronomini korvaa. Hyvässä asiatyylissä pronominien viittaussuhteet ovat yksiselitteisiä.

Jos korvaava sana on monikossa, on pronomininkin oltava monikossa.

Tieteellisestä kirjoittamisesta laadittiin ohjeet, jota oli odotettu kauan.

Tieteellisestä kirjoittamisesta laadittiin ohjeet, joita oli odotettu kauan. (Pronomini joita viittaa sanaan ohjeet.)
Tieteellisestä kirjoittamisesta laadittiin ohjeet, mitä oli odotettu kauan. (Pronomini mitä viittaa koko edeltävään lauseeseen.)

Joka-pronomini viittaa tavallisesti juuri edeltävään sanaan. Lukijalle pitäisi aina olla selvää, mihin sanaan pronomini viittaa.

Tässä on sen professorin väitöskirja, joka päättikin vaihtaa alaa.

pb(pos). Tämä väitöskirja on sen professorin, joka päättikin vaihtaa alaa.

Viittaako seuraavassa esimerkissä joka-pronomini ohjaajien ja ohjattavien suhteeseen vai suhteen kuvaukseen?

Lausunnossa on keskitytty väitöskirjan ohjaajien ja ohjattavien suhteen kuvaukseen, joka ei ole aina sujunut ongelmitta.

Joka-sanaa käytetään, kun viitataan sanaan tai sanayhdistelmään, mikä-sanaa käytetään, kun viitataan lauseeseen.

Sain palautettua ajoissa tutkimussuunnitelmani, jossa tosin olisi vielä hiomisen varaa.

Vrt.

Sain palautettua ajoissa tutkimussuunnitelmani, mikä on hieman yllättävää, sillä aloitin kirjoittamisen vasta viime yönä.

Prosessikirjoittaminen vaatii aikaa, joka ei aina ole aloittelevalle kirjoittajalle selvää.

Prosessikirjoittaminen vaatii aikaa, mikä ei aina ole aloittelevalle kirjoittajalle selvää.

Pronomini ei saisi jäädä liian kauas viittauskohteestaan.

Viimeisteltyäni tutkielman kieliasun postitin sen tarkastajalle.

Viimeisteltyäni tutkielman kieliasun postitin työn tarkastajalle.

Hakijan on esitettävä todistus kielitaidostaan, joka lisätään kahtena kappaleena hakemuksen liitteeksi.

Hakijan on esitettävä todistus kielitaidostaan. Todistus lisätään kahtena kappaleena hakemuksen liitteeksi. / Hakijan tulee liittää hakemuksen loppuun kahtena kappaleena todistus kielitaidostaan.

Pronominia ei saisi jättää pois seuraavanlaisissa tapauksissa:

Keskustelu opiskelijoiden asemasta johti kysymykseen, onko maksuton opiskelu itseisarvo.

Keskustelu opiskelijoiden asemasta johti kysymykseen siitä, onko maksuton opiskelu itseisarvo.

Vältä murteellista pronomininkäyttöä.

Olisi kiinnostava tietää, ketä on kirjoittanut tekstin

Olisi kiinnostava tietää, kuka on kirjoittanut tekstin.

Julkaistu

Piste

Tarkista pisteen käyttö.

  • Piste jää siis pois virkkeen lopusta, jos virke päättyy pisteelliseen lyhenteeseen.
  • Pistettä ei käytetä otsikoiden perässä paitsi silloin, kun on kyse kuvioiden tai taulukoiden otsikoista. Sen sijaan kysymysmerkkiä voi käyttää otsikoiden jäljessä tarvittaessa.
  • Lähdeviitteissä pisteen paikalla on eritystä merkitystä. Alla olevassa esimerkissä pisteen käyttöä havainnollistetaan yhtä viittaustekniikkaa käyttäen. Muista kuitenkin, että viittauskäytännöt vaihtelevat tieteenaloittain. Kiinnitä huomiotasi myös isojen ja pienten alkukirjainten käyttöön esimerkkiviitteissä.

Viite koskee useita edeltäviä virkkeitä saman kappaleen sisällä:

Tieteellinen artikkeli on tutkijan puheenvuoro tieteellisessä keskustelussa. Samalla tutkija asettuu väitteineen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Moni kirjoittaja varautuukin mahdolliseen kritiikkiin lieventämällä esittämiensä tulkintojen varmuusastetta. (Ks. Luukka 2002.)

Viite kohdistuu vain yhteen, sitä välittömästi edeltävään virkkeeseen:

Tieteellinen artikkeli on tutkijan puheenvuoro tieteellisessä keskustelussa. Samalla tutkija asettuu väitteineen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Moni kirjoittaja varautuukin mahdolliseen kritiikkiin lieventämällä esittämiensä tulkintojen varmuusastetta (ks. Luukka 2002).

Seuraavissa esimerkeissä viitemerkintä on virheellinen:

Tieteellinen artikkeli on tutkijan puheenvuoro tieteellisessä keskustelussa. Samalla tutkija asettuu väitteineen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Moni kirjoittaja varautuukin mahdolliseen kritiikkiin lieventämällä esittämiensä tulkintojen varmuusastetta. (ks. Luukka 2002).

Tieteellinen artikkeli on tutkijan puheenvuoro tieteellisessä keskustelussa. Samalla tutkija asettuu väitteineen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Moni kirjoittaja varautuukin mahdolliseen kritiikkiin lieventämällä esittämiensä tulkintojen varmuusastetta. (ks. Luukka 2002.)

Lähde:
Luukka, Minna-Riitta 2002: Mikä tekee tekstistä tieteellisen. Teoksessa Kinnunen, Merja & Löytty, Olli (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen, s. 13 – 28. Tampere: Vastapaino.

Julkaistu

Pilkku

Tarkista pilkun käyttö.

Pilkun käyttö on yksinkertaista

Siihen on 3 pääsääntöä:

1. Pilkkua käytetään lauseiden rajalla (ks. tarkemmin alla).

2. Pilkkua käytetään erottamaan luettelon osia ja rinnasteisia lauseenjäseniä.

Taitava kirjoittaja pystyy referoimaan, arvioimaan ja kommentoimaan pohjatekstejä, keskusteluttamaan niitä keskenään ja luomaan niiden pohjalta uutta tietoa.

3. Pilkulla erotetaan erilaisia lauseen sisäisiä lisäyksiä ja täsmennyksiä.

Kirjoittaminen, kuten muukin luova työ, edellyttää kärsivällisyyttä ja ongelmanratkaisukykyä.

Pilkku lauseiden rajalla

Pää- ja sivulauseen välissä käytetään aina pilkkua. Joskus sivulause voi olla päälauseen sisällä tai kahden päälauseen välissä. Tällöin on tärkeää muistaa myös sivulauseen jäljessä tuleva pilkku.

Kannattaa miettiä, milloin suora sitaatti on tarpeen.
Suoraa sitaattia voi käyttää, jos haluaa kyseenalaistaa toisessa tekstissä esitettyjä ajatuksia.

Kirjoittaja, joka lainaa toisen esittämiä ajatuksia ilman asianmukaisia viitteitä, syyllistyy tieteelliseen vilppiin.
Tutkija väittää, että tulokset ovat perusteltuja, mutta hän jättää huomiotta vastaesimerkit.

Kahden päälauseen välissä käytetään pilkkua silloin, jos lauseita yhdistää rinnastuskonjunktio ja lauseilla ei ole yhteisiä jäseniä.

Luennoitsija päätti pitää tauon, ja opiskelijat kiirehtivät kahvilaan.
Vrt.
Luennoitsija päätti pitää tauon ja kiirehti kahvilaan. HUOM! yhteinen lauseenjäsen: luennoitsija
Kahvilassa luennoitsija piti taukoa ja opiskelijat kertasivat tietojaan. HUOM! yhteinen lauseenjäsen: kahvilassa
Kahvilassa juteltiin ja sitten lähdettiin takaisin luentosaliin. HUOM! jos lauseiden predikaatit ovat passiivimuotoisia tai taipuvat 1. tai 2. persoonassa, lauseissa ajatellaan olevan yhteinen subjekti.

Kahden sivulauseen välinen pilkun käyttö riippuu siitä, mikä on sivulauseiden keskinäinen suhde.

Kahden sivulauseen välinen pilkun käyttö riippuu siitä, mikä on sivulauseiden keskinäinen suhde.

  • alisteinen lause erotetaan hallitsevasta

Kannattaa muistaa, ettei kieli ole vain päällinen, joka lopuksi liimataan asioiden ylle.

  • rinnasteisia sivulauseita ei eroteta toisistaan pilkulla

Kannattaa muistaa, ettei tekstin kieltä voi irrottaa asiasisällöstä ja että tekstinhuolto on muutakin kuin pilkkuvirheiden korjailua.

Lisäohjeita

Pilkulla ei eroteta lauseenalkuisia lauseenvastikkeita eikä muita koko lausetta määrittäviä lauseenalkuisia määritteitä.

Saadakseen tukea väitteilleen tutkija voi viitata muihin samansuuntaisiin tutkimustuloksiin.

Referoidessaan toisen tutkijan esittämää tietoa kirjoittajan tulee kuitenkin säilyttää alkuperäisen tekstin varmuusaste.

HUOM! Pilkulla voi kuitenkin erottaa lauseen lopussa tai keskellä olevan irrallisen lisän:
Tutkija teki päätelmät aineiston perusteella, tutkittuaan sitä taustateoriansa valossa.

Lyhyitä päälauseita ei välttämättä tarvitse erottaa pilkulla.

Ajatus kulkee ja tekstiä syntyy.

Vaan-konjunktion kanssa tulee pilkku vain, jos sen jälkeen on kokonainen lause.

Tieteen lingua franca ei useimmiten enää ole latina vaan englanti.
Tieteen lingua franca ei enää ole latina, vaan tutkijat käyttävät kansainvälisissä yhteyksissä useimmiten englantia.

Pilkulla ei voi korvata muita välimerkkejä

Vahinkoa voi olla vaikea enää korjata jälkikäteen, särö yrityskuvassa jää pysyväksi.

Vahinkoa voi olla vaikea enää korjata jälkikäteen: särö yrityskuvassa jää pysyväksi.

Julkaistu

Passiivi

Tarkista passiivin käyttö ja passiivimuotoisen verbin taivutus.

kirjoitetaan, kirjoitettiin, on kirjoitettu, oli kirjoitettu

ollaan kirjoitettu, oltiin kirjoitettu

ei kirjoiteta, ei kirjoitettu, ei ole kirjoitettu, ei ollut kirjoitettu

ei olla kirjoitettu, ei oltu kirjoitettu

Huomaa myös seuraava yleinen taivutusvirhe:

Tästä voitaisi päätellä, että opinnäytetyön kirjoittaminen on helppoa.

Tästä voitaisiin päätellä, että opinnäytetyön kirjoittaminen on helppoa.

Tekijää, joka on tiedossa, ei saisi mielellään piilottaa passiiviin:

Haastattelut tehdään helsinkiläisissä kouluissa kirjoittajan toimesta.

Teen haastattelut helsinkiläisissä kouluissa.

Suomen kielen passiivi ilmaisee, että tekijä on henkilö tai ryhmä, siksi kaikissa tilanteissa passiivia ei voi käyttää.

Alkoholi hajotetaan maksassa.

Alkoholi hajoaa maksassa.

HUOM! Passiivin tai kolmannen persoonan käyttäminen ei tee tekstistä tieteellisempää tai objektiivisempaa, ks. myös Persoonamuoto.

Julkaistu

Omistusliite

Tarkista, onko omistusliitettä (minun kirjani, hänen kirjoittamansa kirja) käytetty oikein ja johdonmukaisesti. Omistusliitteet ovat -ni, -si, mme, -nne ja kolmannessa persoonassa -nsa tai yleisempi vokaalinpidentymä + n.

Omistusliite viittaa lauseen tekijään, jonka pitää olla lauseessa näkyvissä. Siksi passiivilauseessa ei voi olla “tekijätahoon” viittaavaa omistusliitettä.

Luen tenttiin osoittaakseni osaamistani.
Opiskelijat lukevat tenttiin osoittaakseen osaamistaan.

Tenttiin luetaan osoittaakseen osaamistaan. (passiivilause)

Kolmannen persoonan muodot vaativat aina rinnalleen myös possessiivipronominin (minun, sinun jne.).

Opiskelija ja hänen ohjaajansa professori X.

Opiskelija ja ohjaajansa professori X.

Huomaa myös ero:

Matti tarkisti tekstinsä. (= Matti tarkisti oman tekstinsä.)
Matti tarkisti hänen tekstinsä. (= Matti tarkisti jonkun toisen henkilön tekstin.)

“Oma”-sanaa ei useimmiten tarvitse käyttää omistusliitteen lisänä, jos omistussuhdetta ei haluta korostaa tai jos omistaja käy ilmi muutenkin.

Tutkimuspäiväkirja auttaa kirjoittajaa jäsentämään omia ajatuksiaan.

“Teimme omista unelmistamme totta, kun saimme viimein artikkelin julkaistua”, totesi tutkimusryhmän johtaja.

Teoksessaan kirjailija kuvaa omaa itseään omassa ajassaan.

Julkaistu

Objekti

Tarkista objektin muoto. Verbi on avain objektin sijan valintaan. Yleensä syntyperäinen kirjoittaja keksii objektiongelman ratkaisun, kun lukee tekstinsä ääneen.

Ongelmana voi olla pitkä ja rakenteeltaan monimutkainen lauserakenne. Tarkista, että ajatus on selvä.

Muista, että lauseenvastikkeen [linkki] objekti on tavallisesti samassa muodossa kuin sitä vastaavan sivulauseen objekti.

Minun oletettiin saavan opinnäytetyön valmiiksi jouluun mennessä, mutta nyt on jo huhtikuu. (Vrt. Oletettiin, että saan opinnäytetyön valmiiksi… . )

Ole tarkkana myös sellaisten objektimuotojen kanssa, jotka esiintyvät infinitiivin yhteydessä.

Ohjaajani ilahtui päätöksestäni kirjoittaa päättötyö valmiiksi kesään mennessä.
Enää en voi perääntyä, koska minut valittiin jo laatimaan tervetuliaispuhe valmistujaisjuhliin.

Esimerkkejä

Laitos hankkii uudet tietokoneet ja uuden tilastointiohjelman.
Laitos ei hanki uusia tulostimia eikä uutta kuvankäsittelyohjelmaa.
Laitoksen täytyy kuitenkin hankkia ne (= tulostimet ja kuvankäsittelyohjelma) ensi vuonna.
Tulostimet ja kuvankäsittelyohjelma hankitaan ensi vuoden toimintamäärärahoista.

Määrärahoja supistetaan. Määrärahat pudotettiin melkein 1990-luvun lopun tasolle.
Tutkimusyksikön budjetti täytyy laskea uudelleen. Laske budjetti uudelleen! Minunko täytyy taas laskea budjetti?