Numeroilmaus

Tarkista, ovatko tekstissä esiintyvät numerot tai niiden päätteet kelvollisia.

Vältä numeroita virkeen tai kappaleen alussa.

Tekstissä luvut yhdestä kymmeneen kirjoitetaan yleensä kirjaimin. Jos tekstissä on paljon erilaisia ja täsmällisiä numeroilmauksia, ne voidaan merkitä numeroin. Luvut merkitään tietysti numeroin, jos niihin liittyy mittayksikön tunnuksia, esimerkiksi 5 €. Mittayksikkö erotetaan välilyönnillä. Desimaalin merkkinä on suomen kielessä tavallisesti pilkku.

Myös lyhyet tasaluvut sata, tuhat, miljoona ja miljardi kirjoitetaan yleensä kirjaimin. Kuitenkin jos ne tarkoittavat täsmällistä lukumäärää, ne kirjoitetaan numeroin, esimerkiksi Kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 opiskelijaa.

Luvut jaksotetaan lopusta päin, esimerkiksi 5 292 777 asukasta. Vuosia tai desimaaliosan numeroita ei kuitenkaan jaksoteta, esimerkiksi vuonna 2005, yksi euro on 5,94573 vanhaa markkaa.

Numeroiden käyttöä lauseen alussa tulee välttää, ellei se ole asiayhteyden kannalta luontevaa. Numeroin merkittyjä lukuja ei saa myöskään kirjoittaa tekstiin peräkkäin. Vertaa esimerkiksi ilmauksia Salissa oli klo 15 150 kuulijaa. Kello 15 salissa oli 150 kuulijaa.

Suomen kielessä kaikki luvun osat taipuvat. Tarkista luvun taivutuspäätteet.

Lauseenvastike

Ks. myös Virke, Luettavuus

Tarkista, onko lauseenvastikkeen käyttö kelvollista. Lauseenvastike on rakenne, joka vastaa sivulausetta, mutta siitä puuttuu persoonamuodossa oleva verbi. Lauseenvastikkeen merkitys on sama kuin vastaavan sivulauseen. Huomaa, että aina sivulausetta ei voi muuttaa lauseenvastikkeeksi. Perehdy esimerkkeihin.

HUOM! Runsas lauseenvastikkeiden käyttö saattaa tehdä tekstistä raskasta ja hankalasti hahmotettavaa. Tällaisissa tapauksissa lauseenvastike kannattaa korvata sivulauseella tai miettiä, voisiko pitkän virkkeen jakaa useisiin osiin.

Uskon, että kaikki oppivat kirjoittamaan sujuvaa tekstiä (sivulause).
Uskon kaikkien oppivan kirjoittamaan sujuvaa tekstiä (lauseenvastike).

Opiskelijat ymmärsivät, että asia on tärkeä (että-sivulause).
Opiskelijat ymmärsivät asian olevan tärkeä (lauseenvastike).

Vain yksi väitti asian olevan ei tärkeä.

Vain yksi väitti, ettei asia olisi tärkeä. (kielteinen että-sivulause).

Jotta-lauseet

Tarvitsen lisää aikaa, jotta voin kirjoittaa tekstini valmiiksi (jotta-sivulause).
Tarvitsen lisää aikaa voidakseni kirjoittaa tekstini valmiiksi (lauseenvastike).

Tarvitaan lisää aikaa saadakseen tekstit valmiiksi

Tarvitaan lisää aikaa, jotta tekstit saadaan valmiiksi (passiivinen jotta-sivulause).

Kun-lauseet

Nukahdin, kun luin tenttiin (samanaikaista tekemistä ilmaiseva kun-sivulause).
Nukahdin lukiessani tenttiin (lauseenvastike).

Nukahdin, kun olin lukenut vasta puolet kirjasta (eriaikaista tekemistä ilmaiseva kun-sivulause).
Nukahdin luettuani vasta puolet kirjasta (lauseenvastike).

Kun-lause ja sitä korvaava lauseenvastike viittaavat aina aikaan. Kun ei tarkoita ‘koska’.

Nukuttuani neljä tuntia en ennättänyt lukea kirjaa loppuun.

Kun olin nukkunut neljä tuntia, en ennättänyt lukea kirjaa loppuun.

Koska olin nukkunut neljä tuntia, en ennättänyt lukea kirjaa loppuun.

Huomaa!

Lauseen vastiketta EI yleensä eroteta pilkulla.

Saadakseen tukea väitteilleen tutkija voi viitata muihin samansuuntaisiin tutkimustuloksiin.
Referoidessaan toisen tutkijan esittämää tietoa kirjoittajan tulee kuitenkin säilyttää alkuperäisen tekstin varmuusaste.

HUOM! Pilkkua voidaan kuitenkin käyttää silloin, kun lauseenvastike on lauseessa ns. irrallisena lisänä. Tällöin lauseenvastike yleensä sijaitsee lauseen lopussa.
Tutkija teki päätelmät aineiston perusteella, tutkittuaan sitä taustateoriansa valossa.

Sivulauseen paikalla ei kannata käyttää kankeita johtuen-, koskien-, liittyen- tai riippuen-ilmauksia. Ks. myös Muoti-ilmaus.

Sekavasta rakenteesta johtuen tekstiä oli vaikea ymmärtää.

Tekstiä oli vaikea ymmärtää sekavan rakenteen vuoksi.

Seuraavaksi käsitellään johtokunnan ehdotus koskien laitosten yhdistämistä.

Seuraavaksi käsitellään johtokunnan ehdotus, joka koskee laitosten yhdistämistä.
Seuraavaksi käsitellään johtokunnan ehdotus laitosten yhdistämisestä.

Löysin vain muutamia lehtiartikkeleita aiheeseen liittyen.

Löysin vain muutamia aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita.
Löysin vain muutamia aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita.

Lukemisinto vaihtelee iästä riippuen.

Lukemisinto vaihtelee iän mukaan.

Kysymysmerkki

Tarkista kysymysmerkin käyttö.

Kysymysmerkin tavallisin paikka on kysymyslauseen perässä. Jos kysymys on epäsuora, kysymysmerkkiä ei tarvita. Jos kuitenkin epäsuoraa kysymyslausetta hallitseva päälause itsessään on kysymys, virkkeen perään tulee kysymysmerkki.

Aina ei ole helppoa erottaa, mikä on epäsuora kysymyslause. Mieti, miksi tämän tai tätä edeltävän virkkeen perässä ei ole kysymysmerkkiä.

Tiedätkö, miksi tämän lauseen perässä on kysymysmerkki?

Kongruenssi

Tarkista, onko tekstissä kongruenssivirheitä. Kongruenssiksi kutsutaan sanojen ja lausekkeiden kieliopillista mukau­tumista. Lauseen subjekti ja predikaatti mukautuvat: predikaatti noudattaa subjektin lukua ja persoonaa. Lisäksi määritteet mukautuvat pääsanansa lukuun ja sijamuotoon. Mukautuminen koskee myös kieltoverbiä.

Kirjoitat sujuvaa asiatyylistä tekstiä.
Opiskelijat kirjoittavat sujuvia asiatyylisiä tekstejä.
Aloittelijalla ei ole kokemusta, eikä hänen tekstinsä täytä vielä kaikkia vaatimuksia.
Aloittelijalla ei ole kokemusta, eivätkä hänen tekstinsä täytä vielä kaikkia vaatimuksia.
Aloittelijoilla ei ole kokemusta, eivätkä heidän tekstinsä täytä vielä kaikkia vaatimuksia.

Ole erityisen huolellinen käyttäessäsi määränilmauksia.

1) Kansanterveyslaitoksen kaksi aiheesta tehtyä tutkimusta osoittavat, että… .
2) Kaksi aiheesta tehtyä tutkimusta osoittaa, että… .
HUOM! 1) Subjektina olevaan lukusanaan kaksi liittyy rajaava määrite kansanterveyslaitoksen. Predikaattiverbi osoittavat on monikossa. Merkitys: ‘kaksi tutkimusta muodostavat koko sen joukon, josta puhutaan’.
2) Subjektina on yksikkömuotoinen lukusana kaksi (jota täydentää ilmaus aiheesta tehtyä tutkimusta). Predikaattiverbi osoittaa on yksikössä. Merkitys: ‘on muitakin tutkimuksia kuin ko. kaksi’.

Vajaa puolet / Suurin osa / Lähes 50 prosenttia työryhmän jäsenistä ilmoitti, etteivät he osallistu tutkimukseen.
HUOM! Huomaa, että verbi ilmoitti on yksikössä. Verbi eivät osallistu on sen sijaan monikossa, koska siihen liittyy subjekti he.

Kaikki työryhmän jäsenet ilmoittivat, että he olisivat kuitenkin kiinnostuneita tutkimustuloksista.
Molemmat kotimaiset tutkijat pitivät tulosta luotettavana, mutta kumpikin ulkomainen arvioitsija epäili otoksen edustavuutta.

Verbi ei aina kongruoi

Laatikossa on sakset.

Laatikossa ovat sakset.

Opiskelijoilla on hyvät oltavat.

Opiskelijoilla ovat hyvät oltavat.

Helsingin Sanomat esitteli tutkimusyksikön näyttävästi.
Puolustusvoimat säästää henkilöstömenoissa.

Huomaa myös passiivin muodot

Esitelmät on kirjoitettu suomeksi.

Esitelmät ovat kirjoitettu suomeksi.

Kaksoispiste

Ks. myös Luetelma

Tarkista kaksoispisteen käyttö. Kaksoispisteellä on monia tehtäviä: se erottaa luetteloita, selityksiä ja suoria lainauksia. Kaksoispiste voi olla myös tyylikeino, joka korostaa jotakin yllättävää seikkaa: onpas kirjoittajalla tyyliä! Kiinnitä huomiotasi kaksoispistettä edeltävän johdantolauseen muotoon:

Tutkimuskysymykseni ovat: Mitä vaiheita kuuluu kirjoittamisprosessiin? Mitä ongelmia kirjoittaja kohtaa prosessin eri vaiheissa? Miten kirjoittamisen esteitä voisi purkaa?

Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Mitä vaiheita kuuluu kirjoittamisprosessiin? Mitä ongelmia kirjoittaja kohtaa prosessin eri vaiheissa? Miten kirjoittamisen esteitä voisi purkaa?

Jos kaksoispiste esiintyy tekstissä silmiinpistävän usein, sille kannattaa miettiä vaihtoehtoja:

Pohdin tutkimuksessani, mitä vaiheita kirjoittamisprosessiin kuuluu. Lisäksi tarkastelen ongelmia, joita kirjoittaja kohtaa prosessin eri vaiheissa. Lopuksi ehdotan tapoja, joilla kirjoittamisen esteitä voisi purkaa.

Johdos

Tarkista, onko sana johdettu oikein ja onko muotoa käytetty johdonmukaisesti.

Sanasta resurssi johdettu verbi on resursoida, jos kirjoittaja ei löydä muotisanaa omaperäisempää ilmausta.

Verbinmuodot samastaa ja samaistaa ovat molemmat oikein.

-ottaa vai -oittaa?

Jos kantasana on kaksitavuinen ja loppuu a:han tai ä:hän, johdoksena on -oittaa.

kirja: kirjoittaa, haava: haavoittaa, alkaa: aloittaa

Jos kantasana on kaksitavuinen ja loppuu o:hon, johdoksena on ‑ottaa.

vero: verottaa, ehto: ehdottaa HUOM! Huomaa myös verbit, joiden kantasana on epäselvä: kehottaa, karkottaa

Hankalia tapauksia:

arvottaa, hajottaa, helpottaa, jaksottaa, kurkottaa, rehottaa, aloittaa, ilmoittaa, innoittaa, harjoittaa, vilvoittaa, rahoittaa

Johdonmukaisuus

Tarkista, onko sanoista, nimistä ja ilmauksista käytetty johdonmukaisesti samoja oikeinkirjoitus- tai taivutusmuotoja.

  • Johdonmukaisuutta edellytetään lähteisiin viittaamisessa ja lähdeviitteiden merkinnässä. Tarkista, että etu- ja sukunimien käyttö ja viitteiden merkintä on johdonmukaista.
  • Johdonmukaisuuden vaatimus koskee myös ajatusviivojen käyttöä rajakohtailmauksissa. Ks. lisätietoja asiasanasta Ajatusviiva.
  • Muutamien sanojen kirjoitusasuista tai kieli opilli sista taivutusmuodoista on olemassa eri vaihtoehtoja, joita on käytettävä yhdessä tekstissä johdonmukaisesti.

Beijing tai Peking, bolsevikki tai bolševikki, marksismi tai marxismi
analyysi: analyysissa tai analyysissä
case: casea tai caseä, Voltaire: Voltairea tai Voltaireä
tärkeä: tärkeää tai tärkeätä
opiskelija: opiskelijoiden tai opiskelijoitten, maa: maiden tai maitten, ne: niiden tai niitten
haastattelu: haastatteluja tai haastatteluita; taulukko: taulukkoja tai taulukoita, taulukkoihin tai taulukoihin
vapaa: vapaisiin tai vapaihin
uhka: uhkat tai uhat
Internet tai internet

  • Johdonmukaisuuden vaatimus koskee myös persoonamuotojen käyttöä. Älä sekoita samassa kappaleessa minä-muotoa ja passiivia:

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hyvän tekstin rakennetta. Olen käyttänyt aineistonani erilaisia tekstejä.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hyvän tekstin rakennetta. Aineistona on käytetty erilaisia tekstejä.
Tässä tutkimuksessa tarkastelen hyvän tekstin rakennetta. Olen käyttänyt aneistonani erilaisia tekstejä.

Iso ja pieni alkukirjain

Tarkista, onko sanan iso- tai pieni alkukirjain kohdallaan. Periaatteena on, että erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja yleisnimet pienellä, mutta nimienkin kirjoittamiseen vaikuttavat monet sovitut käytännöt, ks. myös Erisnimi. Vieraan kielen mallista tai virallisesta lyhenteestä ei useinkaan ole apua.

EU = Euroopan unioni, YK = Yhdistyneet kansakunnat
IAEA = Kansainvälinen atomienergiajärjestö
Internet tai internet

venäjän kieli, venäjänkielinen
Pohjois-Savo, pohjoissavolainen
Bosnia ja Hertsegovina, bosniahertsegovinalainen

bostoninterrieri, dieselmoottori, gryèrejuusto, reininviini, röntgensäde

Tuntematon sotilas (romaani tai elokuva), Taistelevat metsot (maalaus), Vanha testamentti, Harry Potter ja Feeniksin kilta (romaani)
talvisota, jatkosota, suuri isänmaallinen sota; suuri Pohjan sota
kekkoslainen, thatcherismi, marksismi tai marxismi
rokokootyyli, jugendtalo, renessanssikirjallisuus
maanantai, pääsiäinen, joulu, tapaninpäivä, uusi vuosi, uudenvuodenpäivä
evankelisluterialinen; juutalaisuus, islam

Julkishallinnon nimet

Kotimaisten julkishallinnon nimien oikeinkirjoituskäytäntö on kirjava, mutta apua saa uusista kielenhuollon oppaista ja julkishallinnon laitosten internetsivuilta.

eduskunta (mutta Eduskuntatalo)
tasavallan presidentti
valtioneuvosto
valtiovarainministeriö
korkein oikeus
tasa-arvolautakunta, puolustusasiainvaliokunta, turvallisuus- ja puolustusasiainkomitea
Kansallisarkisto
Eläketurvakeskus
Metsähallitus
Helsingin yliopisto, Sibelius-Akatemia, Suomen Akatemia

Iso alkukirjain kohteliaisuutta osoittamassa

Harkinnanvaraisesti voi sanoja Sinä ja Te käyttää kohteliaisuuden ja kunnioituksen osoittajina. Tosin kunnioitusta ei välttämättä tarvitse osoittaa isolla alkukirjaimella. Koskaan kunnioitusta ei osoiteta virastolle tai viranomaislaitokselle.

Rouva Tasavallan Presidentti
Pyydämme Teitä kertomaan erityisesti siitä, kuinka olette päätynyt esittämään… HUOM! Huomaa myös verbinmuoto olette päätynyt.

Arvoisa Korkein Oikeus

Arvoisa korkein oikeus

Allah, Jumala, Kaikkivaltias, Kristus, Pyhä Henki
Mars oli yksi Antiikin jumalista.

Erisnimi

Tarkista nimen oikeinkirjoitus ja taivutus luotettavasta suomenkielisestä lähteestä tai kielenhuollon oppaasta. Älä tyydy ensimmäiseen vastaantulevaan vieraskieliseen kirjoitusasuun. Nimien oikeinkirjoitussäännöt koskevat etu- ja sukunimiä, titteleitä, koti- ja ulkomaisia paikannimiä sekä kotimaisia kaavanimiä (esim. katujen, teiden ja kaupunginosien nimiä). Kiinnitä huomiota myös ison ja pienen alkukirjaimen käyttöön.

Henkilönnimet

Perussääntönä on se, että henkilönnimen haltijan toivetta kunnioitetaan, mutta erityisesti historiallisten ja ulkomaisten nimien taivutuksessa apua saa kielenhuollonoppaista.

Satu: Sadun, Ahti: Ahdin; Tuuli: Tuulin, Meri: Merin (etunimenä)
Aleksis: Aleksin tai Aleksiksen, Joonas: Joonaan tai Joonaksen
Kilpi: Kilven, Meri: Meren (suomalaisena sukunimenä), Vento: Vennon; Ryti: Rytin
Aristoteles: Aristoteleen; Homeros: Homeroksen
Tuglas: Tuglasin tai Tuglaksen, Meri: (virolaisina sukuniminä)

Kotimaiset paikannimet

Kotimaisista paikannimistä ei aina voi tietää, taipuvatko ne sisä- vai ulkopaikallissijoissa (-ssa/-ssä vai -lla/-llä). Toisinaan myös yksikön ja monikon käyttö, nimen ensimmäisen osan taivutus tai konsonanttivaihtelu tuottavat ongelmia. Apua saa ainakin kielenhuollonoppaista. Määräävänä pidetään paikkakunnan omaa käytäntöä.

Lahti: Lahdessa, mutta Aitolahti: Aitolahdella
Alastaro: Alastarolla, mutta Ylistaro: Ylistarossa
Riihimäki: Riihimäellä tai Riihimäessä
Virrat: Virroilla; Leppävirrat: Leppävirralla tai Leppävirroilla
Askainen: Askaisissa, Ikaalinen: Ikaalisissa, mutta Kaustinen: Kaustisella
Uusikaupunki: Uudessakaupungissa
Juuka: Juuassa

Ulkomaiset paikannimet

Tarkista nimen oikeinkirjoitus ja taivutus luotettavasta suomenkielisestä lähteestä tai kielenhuollon oppaasta. Älä tyydy ensimmäiseen vastaantulevaan vieraskieliseen kirjoitusasuun.

  • Jos käytät apuna Internetin hakukoneita, älä tyydy ensimmäiseen “googlat tuun” löydök seen. “Googlaus” paljastaa käytäntöjä, ei välttämättä normeja.
  • Kielenhuollon oppaissa on olemassa säännöt kyrillisten kirjainten siirtämisestä suomen kieleen. Suomenkielisessä tekstissä ei siis käytetä esimerkiksi venäjänkielisten nimien englanninkielisiä kirjoitusasuja.

ruotsiksi Uppsala, mutta suomeksi Upsala
viroksi Tarto, mutta suomeksi Tartto: Tartossa
latviaksi Riga, mutta suomeksi Riika: Riiassa
englanniksi Hong Kong, mutta suomeksi Hongkong: Hongkongissa
englanniksi Khazakstan, mutta suomeksi Kazakstan: Kazakstanissa
saksaksi Lübeck, mutta suomeksi Lyypekki: Lyypekissä
ranskaksi Nice, mutta suomeksi Nizza
italiaksi Firenze ja Venezia, englanniksi Florence ja Venice, mutta suomeksi Firenze ja Venetsia (!)
Iso-Britannia: Isossa-Britanniassa, Uusi-Seelantia: Uutta-Seelantia

Tyynimeri: Tyyntämerta, Keltainenjoki: Keltaistajokea
Venäjän Karjala, Ranskan Riviera
Karjalankannas, Kuurinkynnäs
Lähi-itä, Kaukoitä
Thamesjoki tai Thames, Balatonjärvi tai Balaton, Kaukasusvuoristo tai Kaukasus: Kaukasuksella
Thaimaa: Thaimaahan

Kaavanimet

Mannerheimintie, Kolmaslinja
Aleksis Kiven katu
Gallen-Kallelan tie

Ajatusviiva

Ks. myös Viivapulma, Yhdysmerkki, Yhdyssana.

Kirjoitetussa suomen kielessä käytetään kolmenlaisia viivoja:

  • lyhyitä yhdysmerkkejä eli “tavallisia tavuviivoja”
  • keskipitkiä ajatusviivoja eli en-viivoja (engl. en-dash)
  • pitkiä repliikkiviivoja eli em-viivoja (engl. em-dash).

Jokaiselle viivalle on suomen kielessä oma tehtävänsä ja viivojen käyttöön liittyy myös tietty tyhjien välilyöntien käytäntö. Huomaa, että MS Word -tekstin käsittely ohjelman oikolukutoiminto ei osaa suomen sääntöjä

Ajatusviivaa käytetään sekä rajakohtailmausten erikoismerkkinä että pilkkua vahvempana välimerkkinä. Kumpaan­kin käyttöön on tarkat ohjeensa, joita asiatyylissä on noudatettava. Ajatusviivan saa MS Word -tekstinkäsittelyohjelmasta esim. näin: klikkaa Lisää > Merkki > Erikoismerkki > en-dash. Merkkiä voidaan kopioida ja liittää käskyillä CTRL + C ja CTRL + V.

Katso myös ohje: Näin käytetään ajatusviivaa (pdf-tiedosto).