Helsingin yliopisto
Ryhmän yhtenäistymisprosessi, jossa ryhmän normit, roolit ja rakenteet muotoutuvat jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa.
Ryhmäpolarisaatio
Ilmiö, jossa ryhmän jäsenet päätyvät yhdessä tekemään riskialttiimpia tai varovaisempia päätöksiä verrattuna päätöksiin, joita jäsenet olisivat yksilöinä olleet valmiita tekemään.
Ryhmäajattelu (groupthink)
Ilmiö, jossa ryhmän jäsenet pysyttelevät yksimielisinä, jotta ryhmän ilmapiiri säilyisi hyvänä. On usein seurausta liiallisesta koheesiosta ja johtaa helposti kehnoihin päätöksiin kriittisen ajattelun puuttuessa.
Puheviestintäkompetenssi
Puheviestintätaitojen hallintaa. Motivoitunutta, tavoitteellista ja kulloiseenkin viestintätilanteeseen nähden tarkoituksenmukaista viestintäkäyttäytymistä. Usein myös “kommunikatiivinen kompetenssi”.
Puhekieli
Puhetilanteessa syntyvä kieli.
Proksemiikka
Tilankäyttö, yksi nonverbaalisen viestinnän osa-alueista. Proksemiikkaa on esim. se, millaisen etäisyyden päässä puhuja on puhekumppanistaan.
Primaariryhmä
Ryhmä, jonka olemassaolon ensisijaisena tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja läheisyyden tarvetta. Vastakohta: sekundaariryhmä.
Paralingvistiikka
Puheen nonverbaaliset ominaisuudet, kuten esimerkiksi puhenopeus, äänenlaatu, tauotus, sävelkulku, sujuvuus ja äännähdykset.
Organisaatioviestintä
Suurehkossa jonkin tavoitteen aikaansaamiseksi järjestäytyneessä joukossa tapahtuvaa viestintää. Joukon toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja järjestäytynyttä. Organisaatio voi sisältää useita ryhmiä.
Normiutumisen vaihe
Ryhmän kehityksen kolmas vaihe, jonka aikana ryhmään alkaa muodostua käyttäytymistä ohjaavia normeja ja rakenteita.