Kategoria: Tieteellisen esittämistavan ominaispiirteitä

Julkaistu

Viittaustekniikka

Ks. myös Referointi, Sitaatti ja Lähdeluettelo.

Tarkista viittaus- ja lähdeluettelokäytäntö oman alasi tieteellisen kirjoittamisen ohjeista. Onko viittauskäytäntösi yksiselitteinen ja yhdenmukainen läpi koko tekstin?

  • Huomaa, että aiemmin mainittuun teokseen viittaavat mt., mts. tai ibid. eivät ulotu kappalerajan yli. Jos väliin tulee kappaleraja, viite tulee toistaa.

Viittaaminen sähköisiin lähteisiin

Tekstiviitteeseen merkitään kirjoittajan nimi ja teoksen julkaisu- tai päivitysvuosi, esim. Kaalinkoski 2002. Kirjoittajan nimi on aina pyrittävä selvittämään. Jos kirjoittajaa ei yrityksistä huolimatta kuitenkaan löydy tai kyseessä on kollektiivijulkaisu, voidaan viitteeseen (samoin kuin myös tunnisteeksi lähdeluetteloon) merkitä julkaisijaorganisaatio tai -yhteisö taikka sivun ylläpitäjä, esim. Kansaneläkelaitos. Jos näitäkään tietoja ei ole saatavilla, voidaan viitteeseen merkitä pelkkä tekstin tai teoksen nimi. HUOM! Älä siis merkitse lähteen URL-osoitetta tekstiviitteeseen vaan lähdeluetteloon!

Monien internetsivustojen sivunumeroita saattaa olla vaikea eritellä, tai sivut saattavat vaihdella selaimesta riippuen. Siksi sivunumero kannattaa laittaa vain, jos kyse on sellaisesta julkaisusta, jossa sivut on selkeästi yksilöity. Tällaisia ovat useimmat sähköisesti ilmestyvät tieteelliset julkaisut. Jos tieteellinen julkaisu ilmestyy sekä verkossa että painettuna, on verkkoversio usein painetun version identtinen “kuva” (esimerkiksi pdf-tiedosto) sivunumeroineen kaikkineen.

Lähdeluetteloon merkitään verkkojulkaisusta tunnistetietoina tekijän, otsikon, julkaisijan lisäksi URL-osoite tai DOI-tunniste sekä käyttöpäivä (Viitattu/Haettu/Tulostettu + pvm). Päivämäärän kertominen on tärkeää, sillä tieto vaihtaa Internetissä nopeasti paikkaa eikä lukijalla (esimerkiksi opponentilla) välttämättä ole pääsyä samoille sivuille jonain muuna ajankohtana. Tärkeät Internet-lähteet on aina syytä tulostaa myös paperille.

  • HUOM!* Tieteellisissä verkkolehtiartikkeleissa osoitekentän URL on usein istuntokohtainen. Pysyvä osoite (permanent url-address), jota viitteessä tulee käyttää, ilmaistaan toisaalla kyseisellä sivuilla.

D(igital) O(bject) I(dentifier) on julkaisukohtainen tunniste, jolla teos on löydettävissä verkosta. URL-osoitetta ei tällöin tarvita.

Kaalikoski, Katri 2002: Minkä maailman sinä näet? Tutkimuksia Iris Murdochin filosofiasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitos. Väitöskirja. Viitattu 11.11.2006.
http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-0266-2

Viitteiden välimerkit

Lähdeviitteissä pisteen paikalla on eritystä merkitystä. Alla olevassa esimerkissä pisteen käyttöä havainnollistetaan yhtä viittaustapaa käyttäen. Muista kuitenkin, että viittauskäytännöt vaihtelevat tieteenaloittain. Kiinnitä huomiotasi myös isojen ja pienten alkukirjainten käyttöön esimerkkiviitteissä.

Viite koskee useita edeltäviä virkkeitä saman kappaleen sisällä:

Tieteellinen artikkeli on tutkijan puheenvuoro tieteellisessä keskustelussa. Samalla tutkija asettuu väitteineen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Moni kirjoittaja varautuukin mahdolliseen kritiikkiin lieventämällä esittämiensä tulkintojen varmuusastetta. (Ks. Luukka 2002.)

Viite kohdistuu vain yhteen, viitettä edeltävään virkkeeseen:

Tieteellinen artikkeli on tutkijan puheenvuoro tieteellisessä keskustelussa. Samalla tutkija asettuu väitteineen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Moni kirjoittaja varautuukin mahdolliseen kritiikkiin lieventämällä esittämiensä tulkintojen varmuusastetta (ks. Luukka 2002).

Seuraavissa esimerkeissä viitemerkintä on virheellinen:

Tieteellinen artikkeli on tutkijan puheenvuoro tieteellisessä keskustelussa. Samalla tutkija asettuu väitteineen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Moni kirjoittaja varautuukin mahdolliseen kritiikkiin lieventämällä esittämiensä tulkintojen varmuusastetta. (ks. Luukka 2002).

Tieteellinen artikkeli on tutkijan puheenvuoro tieteellisessä keskustelussa. Samalla tutkija asettuu väitteineen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Moni kirjoittaja varautuukin mahdolliseen kritiikkiin lieventämällä esittämiensä tulkintojen varmuusastetta. (ks. Luukka 2002.)

Julkaistu

Täsmällisyys

Ks. myös Muoti-ilmaus

Tarkista sanan tai ilmauksen täsmällisyys NetMot-kielikoneesta (Kielitoimiston sanakirjasta) tai Suomen kielen perussanakirjasta.

Mitä tarkoitetaan “resursseilla”, “reunaehdoilla” tai “ratkaisuvaihtoehdoilla”?

Rajalliset resurssit asettavat reunaehtoja uusien ratkaisuvaihtoehtojen käyttöönottamiselle.

Käytössä olevat resurssit vaikuttavat ratkaisuihin.

Ajattelun selkeys on kielen selkeyttä: hämärät käsitteet eivät pelasta, jos kirjoittajan ajattelussa on aukkoja. Mieti, mitä haluat sanoa, ja karsi turhat ilmaukset.

Toiminnallinen identiteetti konkretisoituu arjen toiminnallisena suoriutumisena.

Toiminnallinen identiteetti kuvaa sitä, miten ihminen suoriutuu arjen toiminnoista.

Opiskelijan oma kielteisyys on heikentävä ominaisuus vuorovaikutuksen toteutumisessa.

Opiskelijan kielteisyys heikentää vuorovaikutuksen onnistumista.

Tulohaastattelun aikana tapahtuu jo hoitajan ja potilaan tutustuminen.

Tulohaastattelussa hoitaja ja potilas tutustuvat.

Julkaistu

Tilastokieli

Tarkista tilastoa tai kuviota selittävä kappale. Pidä tilastot tilastoina ja teksti tekstinä.

Älä kuvaa tekstissä sitä, miltä käyrä näyttää tai millaisia sektoreita ympyräkuviossa on, vaan kuvaa asiaa. Älä myöskään selitä tekstissä pikkutarkasti uudelleen sitä, mitä tilasto tai kuva sisältää, vaan tee havainnollistuksen perusteella päätelmiä ja yleistyksiä tai kiinnitä lukijan huomio johonkin tärkeään yksityiskohtaan.

Varo verbejä aleta, kasvaa, nousta, laskea, ellei kyse ole todella sellaisista ilmiöistä, jotka liikkuvat ylös tai alas tai kasvavat. Yleensä kun graafisessa kuvaimessa on suunta ylös tai alas, kuvataan ilmiötä, joka lisääntyy, vähentyy, pienentyy, suurentuu jne. Käytä siis näitä verbejä.

Väitöskirjojen määrä nousee/kohoaa vuosi vuodelta.

Väitöskirjojen määrä lisääntyy vuosi vuodelta.
Väitöskirjoja tehdään yhä enemmän.

Vältä graafista esitystä selittäessäsi sanoja taso, ala, segmentti, taho, aste, tehtäväkenttä, sektori.

Huomaa myös:

Englannin kielen vaikutus näkyy siinä, että yhdyssanavirheiden kohdalla on tapahtunut lisääntymistä.

Englannin kielen vaikutus näkyy siinä, että yhdyssanavirheitä tehdään yhä enemmän.

Julkaistu

Substantiivityyli

Ks. myös Luettavuus, Muoti-ilmaus, Virke.

Erikois- eli ammattikieli johtaa helposti kankeaan substantiivityyliin. Mieti, mitä lauseessa tapahtuu. Voisiko lauseen ilmaiseman toiminnan esittää verbin avulla substantiivin sijaan?

Yli 65-vuotiailla esiintyy päivittäistä avuntarvetta joka kuudennella.

Joka kuudes 65-vuotias tarvitsee apua päivittäin.

Substantiivityyliä voi välttää myös esimerkiksi sivulauseen avulla.

Alle 18-vuotiaiden määrän väheneminen merkitsee heistä aiheutuvien kustannusten laskemista.

Kun alle 18-vuotiaiden määrä vähenee, myös heistä aiheutuvat kustannukset pienenevät.

Substantiivityylin kylkiäisenä esiintyy usein sellaisia muoti-ilmauksia kuin kohdalla, osalta, toimesta.

Tuotannon siirtymistä ulkomaille tapahtuu nykyään myös elintarviketeollisuuden kohdalla.

Myös elintarviketeollisuus siirtää nykyään tuotantoaan ulkomaille.

Joskus substantiivityylinen ilmaus voi kuitenkin olla myös tarpeellinen, jopa välttämätön, jotta kirjoittaja saa tuotua esiin haluamansa merkityksen:

Tietoyhteiskuntaneuvoston raportin mukaan tekijänoikeuslaki estää tiedon levittämisen ja kaupallisesti kannattavien palvelujen luomisen.

Tietoyhteiskuntaneuvoston raportin mukaan tekijänoikeuslaki asettaa esteitä tiedon levittämiselle ja kaupallisesti kannattavien palvelujen luomiselle.

Julkaistu

Sitaatti

Ks. myös Näkökulma, Referointi ja Viittaustekniikka.

Tarkista, onko sitaatti tarpeellinen ja asianmukaisesti esitetty. Onko lähdeviite kohdallaan?

Sitaatti on paikallaan,

  • jos tekstin sisältöä ei voi sanoa toisin ilman, että se menettää jotakin olennaista ilmaisuvoimastaan
  • jos kirjoittaja haluaa kritisoida tai eritellä sitaatissa esitettyjä ajatuksia.

Jos sitaatti on pitkä, sen voi sisentää omaksi kappaleekseen. Tällöin sisennys toimii lainauksen merkkinä, jolloin erillisiä sitaattimerkkejä tai kursivointia ei enää tähän tarkoitukseen tarvita.

Usein suorat lainaukset ovat liian pitkiä. Harkitse, voiko tekstinkohdan tai osan siitä esittää omin sanoin tiivistäen.

Sitaattimerkein voi erottaa myös yksittäisiä sanoja tai lauseenosia, kun kirjoittaja haluaa korostaa jonkin tietyn ilmauksen olevan lainattu.

Virtasen (2005) mukaan liian tiukat aikataulut estävät luovuuden kehittymisen ja johtavat “innovaatiotyhjiöön”, jossa lahjakkaat työntekijät eivät pääse “kipuamaan osaamisen portaita”.

Tarkista, ovatko sitaattien ja johtolauseiden välimerkit ja isot alkukirjaimet kohdallaan. Nyrkkisääntönä on, että lainaukseen tarvittava pilkku merkitään sitaattimerkkien ulkopuolelle mutta piste, kysymysmerkki ja huutomerkki laitetaan niiden sisäpuolelle.

Kirjoituskurssin aluksi luennoitsija kysyi: “Mitä kirjoittaminen sinulle merkitsee?”
“Kirjoittaminen on tuskaa!” huudahti eräs kurssilaisista.
“Mielestäni kysymys on liian laaja”, valitti eräs opiskelija, “sillä kirjoittamisen merkitys riippuu tekstin tarkoituksesta ja tekstilajista”.
“Voiko päiväkirjan kirjoittamista verrata opinnäytetyön laatimiseen?” kysyi toinen opiskelija.
“Minulle kaikki kirjoittaminen on tutkimusmatkailua”, kuului ääni takarivistä.

Julkaistu

Referointi

Ks. myös Näkökulma ja Sitaatti.

Referointitekniikka

Tarkista, onko referointi muotoiltu tieteellisen neutraaliksi, vastaako referointi alkuperäistä tekstiä ja onko lähdeviite kohdallaan. Käykö tekstistä selvästi ilmi, mitä ja ketä referoidaan ja miksi? Onko selvää, missä kulkee referoidun ja referoijan ajatusten raja?

Käytä referoivia verbejä harkitusti. Pohdi, mitä eroa on seuraavilla ilmauksilla:

Räisäsen mukaan…
Räisänen esittää…
Räisänen väittää…
Räisänen kritisoi näkemystä, jonka mukaan…
Mielestäni Räisänen osoittaa…
Räisänen osoittaa…
Räisäsen tekstistä voi päätellä, että…

Referoinnin aikamuoto

Koska selostettava teksti on edelleen olemassa ja selostus pitää paikkansa “ajattomasti”, käytetään preesensiä:

Räisänen tarkasteli väitöskirjassaan suomalaisia avioliitto-oppaita…

Räisänen tarkastelee väitöskirjassaan suomalaisia avioliitto-oppaita…

Viittaukset tekijään

Älä sekoita samassa kappaleessa minä-muotoa ja passiivia viittamassa tutkimuksen tekijään:

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hyvän tekstin rakennetta. Olen käyttänyt aineistonani erilaisia tekstejä.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hyvän tekstin rakennetta. Aineistona on käytetty erilaisia tekstejä.
Tässä tutkimuksessa tarkastelen hyvän tekstin rakennetta. Olen käyttänyt aineistonani erilaisia tekstejä.

Vältä turhaa me-muodon käyttöä. Monikon ensimmäisellä persoonalla viitataan suomenkielisissä tieteellisissä teksteissä yleensä vain yhtä useampaan tekijään, esimerkiksi tutkimusryhmään. Matemaattisessa tekstissä me-muotoa voidaan kuitenkin käyttää myös silloin, kun kirjoittaja ikään kuin johtaa kaavat yhdessä lukijan kanssa.

Meidän on syytä pohtia kriittisesti, minkälaisia yleistyksiä tutkimustuloksista voidaan tehdä.

On syytä pohtia kriittisesti, minkälaisia yleistyksiä tutkimustuloksista voidaan tehdä.

Aineistosta voimme havaita, että…

Aineistosta voi havaita, että…

Referaattia ei yleensä tehdä entuudestaan referaattiosuuksia sisältävistä teksteistä (esim. pro gradu -töiden tiivistelmistä).

Tarkista lähdeviitteen merkintä oman tieteenalasi viittausohjeista. Muista, että lähdeviite on merkittävä aina silloin, kun käytät jonkun muun kirjoittajan tekstiä oman tekstisi rakentamisessa joko siteeraten tai referoiden.

Tarkista, milloin on syytä käyttää referointia (tekstin muotoilua omin sanoin), milloin taas sitaattia (suoraa lainausta). Ks. Sitaatti.

Julkaistu

Puhekieli

Arkikieliset sanat ja puhekieliset virkerakenteet eivät kuulu huoliteltuun asiatyyliin ja hyvään tieteelliseen tekstiin:

Kirjoittajan kannattaa miettiä jo silloin, kun suunnittelee tekstiään, että minkälainen lukija tekstillä tulee olemaan.

Kirjoittajan kannattaa ottaa huomioon lukijansa jo tekstin suunnitteluvaiheessa.

Vaikka sana tuntuukin itselleen tutulta ja yksinkertaiselta, ainakin arkielämässä, niin silti kun sitä rupeaa tarkemmin pohtimaan niin tajuaakin, että sen ymmärtäminen ei olekaan niin helppoa.

Vaikka jokin sana tuntuisikin kirjoittajasta tutulta arkikielen sanalta, tieteellisessä tekstissä sanan tai termin ymmärtäminen ei välttämättä olekaan niin yksinkertaista.

Jotkut tutkijat ovat koittaneet selvittää…

Muutamat tutkijat ovat yrittäneet selvittää…

Puhekielessä yleiset affektiset (tunnepitoiset) ilmaukset eivät kuulu tieteelliseen tekstiin. Vältä myös turhaa arvottamista ja ylisanoja.

Ei voi olla totta! Etteikö muka tieteellisessä tekstissä saisi olla huudahduksia!

Kinnunen käsittelee artikkelin kirjoittamiseen liittyviä asioita uskomattoman monipuolisesti ja taitavasti.

Kinnunen käsittelee artikkelin kirjoittamiseen liittyviä asioita eri näkökulmista.

Tutkimusaineisto paljastaa, että kömpelö substantiivitauti on pesiytynyt hallintoalan teksteihin.

Tutkimusaineistosta käy ilmi, että hallintoalan tekstit sisältävät runsaasti substantiivityylisiä ilmauksia.

Huomaa, että jotkin sanat saattavat herättää negatiivisia mielikuvia.

Vaikeinta on hoitaa lihavia ihmisiä.

Vaikeinta on hoitaa huomattavasti ylipainoisia ihmisiä.

Metaforien (kielikuvien) käyttöä kannattaa harkita tarkkaan, sillä kömpelö (tai jopa virheellinen) metafora tieteellisessä tekstissä on karkea tyylirikko.

Kirjoittaminen on kuin ruusuilla tanssimista.

Tutkimuksen kysymyksenasettelussa ja tuloksissa on porsaan mentävä reikä.

Tutkimuksen kysymyksenasettelu ja tulokset ovat epäjohdonmukaisia.

Julkaistu

Persoonamuoto

Tarkista, että persoonamuotojen käyttö on johdonmukaista ja noudattaa oman tieteenalasi konventioita.

Passiivin tai kolmannen persoonan käyttäminen ei tee tekstistä tieteellisempää tai objektiivisempaa. Yksikön ensimmäinen persoona (olen haastatellut, tutkin) sopii käytettäväksi silloin, kun kirjoittaja esittelee tekstissä itse tekemiään rajauksia, valintoja, kenttätöitä, tulkintoja ja päätelmiä. Joillakin tieteenaloilla minä-muodon käyttö ei kuitenkaan ole tieteellisessä tekstissä hyväksyttyä. Tarkista oman tieteenalasi konventiot. Yleensä myös tieteellisissä teksteissä voi käyttää monenlaisia tapoja ilmaista tekijää.

Tässä oppaassa annetaan ohjeita vain suomenkielisille kirjoittajille.
Opas ohjeistaa vain suomenkielisiä kirjoittajia.
Annan ohjeita vain suomenkielisille kirjoittajille.
HUOM! Huomaa, että passiivi (annetaan) tai ei-inhimillinen tekijä (opas ohjeistaa) häivyttävät kirjoittajan roolin tekijänä.

Älä sekoita samassa kappaleessa minä-muotoa ja passiivia viittamassa tutkimuksen tekijään:

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hyvän tekstin rakennetta. Olen käyttänyt aineistonani erilaisia tekstejä.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hyvän tekstin rakennetta. Aineistona on käytetty erilaisia tekstejä.
Tässä tutkimuksessa tarkastelen hyvän tekstin rakennetta. Olen käyttänyt aneistonani erilaisia tekstejä.

Vältä turhaa me-muodon käyttöä. Monikon ensimmäisellä persoonalla viitataan suomenkielisissä tieteellisissä teksteissä yleensä vain yhtä useampaan tekijään, esimerkiksi tutkimusryhmään. Matemaattisessa tekstissä me-muotoa voidaan kuitenkin käyttää myös silloin, kun kirjoittaja ikään kuin johtaa kaavat yhdessä lukijan kanssa.

Meidän on syytä pohtia kriittisesti, minkälaisia yleistyksiä tutkimustuloksista voidaan tehdä.

On syytä pohtia kriittisesti, minkälaisia yleistyksiä tutkimustuloksista voidaan tehdä.

Aineistosta voimme havaita, että…

Aineistosta voi havaita, että…

Julkaistu

Näkökulma

Ks. myös Referointi ja Sitaatti.

Tarkista, mistä näkökulmasta tarkastelet asioita. Onko kyse omista näkemyksistäsi, yleisestä tiedosta vai jonkun toisen mielipiteistä? Tuleeko näkökulma asianmukaisesti esiin tekstistä?

Konditionaalin avulla kirjoittaja voi osoittaa epäilevää suhtautumista esittämäänsä lausumaan:

Miettisen (2005) mukaan menetelmää ei voisi käyttää laajojen aineistojen tarkasteluun, koska se olisi alun perin kehitelty vain yksittäistapauksia varten. Menetelmää kuitenkin hyödynnettiin sen kehittelyvaiheessa nimenomaan suurten koehenkilöryhmien seulontaan.

Tutkijan tulee pitäytyä neutraalissa asiatyylissä, vaikka tarkasteltava aineisto houkuttaisikin eläytymään. Älä anna aineiston tyylin kulkeutua omaan kielenkäyttöösi. Tieteelliseen tyyliin ei myöskään kuuluu suoraviivainen arvottaminen. Vertaa seuraavien katkelmien näkökulmaa:

Kirjailija asettui teoksellaan vastustamaan turmeltunutta yhteiskuntaa.
HUOM! Tekstin kirjoittaja pitää yhteiskuntaa turmeltuneena.

Kirjailija piti yhteiskuntaa turmeltuneena ja kirjoitti vastalauseeksi romaanin.
HUOM! Tekstin kirjoittaja itse ei ota kantaa yhteiskunnan tilaan.

Tutkimushaastattelusta käy ilmi, että kuntaan tarvitaan kipeästi lisää nuorisotiloja. Ei ole ihme, että alkoholi maistuu nuorille, jos muutakaan virikettä ei ole. Nuorille pitäisi järjestää toimintaa, jotta he eivät maleksisi kaduilla iltaisin.

Tutkimushaastattelusta käy ilmi, että kuntaan kaivattaisiin lisää nuorisotiloja. Haastateltavat ovat huolissaan nuorten alkoholinkäytöstä ja toivoivat kunnan järjestävän lisää nuorille suunnattua toimintaa. “Ei ihme, että humalaiset nuoret maleksivat kadulla, jos muutakaan tekemistä ei ole”, eräs haastateltavista huomauttaa.

Ota huomioon myös tekstin mahdollisten lukijoiden näkökulma ja tekstilaji. Opinnäytetyössä ei esimerkiksi voi kirjoittaa ajankohtaisista asioista samalla tavoin kuin lehtiartikkelissa. Aihe, joka tekstin kirjoitushetkellä tai aineistoa kerätessä oli kaikkien tuntema, ei välttämättä ole ajankohtainen enää tekstin julkaisuhetkellä.

Tapaus on ollut jatkuvasti esillä myös lehtien palstoilla ja televisiossa viime aikoina.

Tapaus oli keväällä 2007 jatkuvasti esillä tiedotusvälineissä.