Helsingin yliopisto
Suhteellisen pysyvä viestintätilanteisiin liittyvä kielteinen ja tunneperäinen suhtautumistapa, joka voi rajoittaa tai estää vuorovaikutuskäyttäytymistä.
Välimerkit
Välimerkit ovat sanoja, lauseenosia ja lauseita erottavia merkkejä. Niitä ovat pilkku, piste, huutomerkki, kysymysmerkki, kaksoispiste, puolipiste ja ajatusviiva. Sopiva välimerkki valitaan sen mukaan, millaisesta lauseesta tai lauseenosasta on kyse. Välimerkkien käytöstä on suomen kielessä sopimuksia (mm. pilkkusäännöt), joita on syytä noudattaa.
Viittaussuhde
Kirjoittamisenopetuksen yhteydessä viittaussuhteella tarkoitetaan yleensä pronominien viittaussuhdetta. Pronominin on viitattava siihen sanaan, johon oli tarkoituskin viitata, jotta lukija ymmärtää viittaussuhteen oikein. Esimerkiksi Käytössäni on aineisto, jonka olen koonnut keväällä 2003. Se käsittää yhteensä 40 haastattelua.
Vireytyminen
Elimistön aktivaatiotason nousu esiintymis- tai muussa puhetilanteessa.
Viestintäarkuus
Kielteistä, suhteellisen pysyvää puhumistapahtumiin liittyvää tunneperäistä suhtautumista, joka voi rajoittaa tai estää vuorovaikutuskäyttäytymistä. Vastakohta: viestintämyönteisyys.
Viestijäkuva (usein myös ’kommunikoijakuva’)
Puhujan oma käsitys itsestään viestijänä. Usein termillä viitataan myös siihen kuvaan, jonka kanssaviestijät muodostavat henkilöstä tämän viestintätyylin perusteella.
Verbaalinen viestintä/merkkijärjestelmä
Sanallinen viestintä/merkkijärjestelmä. Vastakohta: nonverbaalinen viestintä/merkkijärjestelmä.
Virke
Tarkista, ettei virke ole liian pitkä, raskas tai töksähtävä. Hyvään asiatyyliin kuuluu sekä ajatuksen että lause- ja virkerakenteen selvyys, täsmällisyys ja yksiselitteisyys. Hankalat virkkeet kannattaa lukea ääneen.
Mahdollisia ongelmakohtia:
- Kiilalause
Kirjoittajan, joka ei käytä lainkaan aikaa sunnitteluun, teksti on usein hahmotonta.
- Raskaat lauseenvastikkeet
Kirjoittajan pyrkiessä asiatyyliseen ilmaisuun lauseenvastikkeita käyttämällä lopputuloksena on usein hankala lauserakenne.
Kun kirjoittaja pyrkii asiatyyliseen ilmaisuun käyttämällä lauseenvastikkeita, lopputuloksena on usein hankala lauserakenne.
Tieteellisen tekstin muokkauskohteita tarkasteltaessa tavoitteeksi on otettu tekstin ymmärrettävyyden ja selkeyden parantaminen ja samalla tekstin luettavuuden olennainen lisääminen.
Tieteellisen tekstin muokkauksen tavoitteena on parantaa tekstin ymmärrettävyyttä, selkeyttä ja luettavuutta.
- Ketjumainen tai liian pitkä virke
Kirjoittaja, joka kirjoittaa tekstiä, jossa on turhan paljon sivistyssanoja, joita maallikon on vaikea ymmärtää …
- Vajaa virke
Pikemminkin liian aikaisin.
HUOM! Virkkeestä puuttuu predekaattiverbi.
Mutta keskustelu sai vauhtia itsenäistymisen myötä.
Ja lopuksi palaan vielä asiaan johtopäätösten yhteydessä.
HUOM! Virkettä ei voi aloittaa rinnastuskonjunktiolla.
Vinoviiva
Tarkista vinoviivan käyttö. Pääsääntönä on, että vinoviivaa EI käytetä asiatyylisessä juoksevassa tekstissä, jos sen tilalla voidaan käyttää ja– tai tai-sanaa.
Väitöskirja/lisensiaatintyö saatetaan hyväksyä/hylätä.
Väitöskirja tai lisensiaatintyö saatetaan hyväksyä tai hylätä.
Jos vinoviivaa käytetään, huomaa välilyöntien käyttö:
opintotuki/-laina
Porthania / yliopiston päärakennus
30 €/hlö.
Viivapulma
Ks. myös Ajatusviiva, Yhdysmerkki, Yhdyssana.
Kirjoitetussa suomen kielessä käytetään kolmenlaisia viivoja:
- lyhyitä yhdysmerkkejä eli “tavallisia tavuviivoja”
- keskipitkiä ajatusviivoja eli en-viivoja (engl. en-dash)
- pitkiä repliikkiviivoja eli em-viivoja (engl. em-dash).
Katso erillinen ohje: Viivaviidakko.pdf