Kategoria: V

Ks. myös Erikoiskieli ja Täsmällisyys.

Tarkista vierassanan kirjoitusasu ja taivutus.

Usein vierassanojen kirjoitusasu vaihtelee, mutta perussääntönä on, että mitä yleisempi vierassana on suomen kielessä, sitä useammin se noudattaa suomen kielen kirjoitusasua, esim. college (sitaattilaina), kritiikki (erikoislaina) ja pitsa (yleislaina). Jotkut sanat muuttuvat vähitellen erikoislainasta (pizza) yleislainaksi (pitsa), jolloin niiden kirjoitusasukin muuttuu. Mahdollisia ongelmallisia sanoja:

hierarkia, hierarkkinen, kampanja, aggressiivinen, politikoida vrt. politisoida.

Päätteiden liittäminen vierassanaan saattaa olla hankalaa silloin, kun sanan kirjoitusasu ja äänneasu eroavat toisistaan. Ääntäminen vaikuttaa päätteen merkitsemiseen.

Vierasanojen taivutuksen 3 perusääntöä

1. Lähtökohtana on alkukielen mukainen ääntämys. Sijapääte lisätään sanan perään:

Pompidou – Pompidouta – Pompidouhun

2. Jos sana päättyy kirjoitettaessa ja äännettäessä konsonanttiin, lisätään sidevokaali i:

New York – New Yorkia – New Yorkiin

Sama sääntö pätee silloinkin, kun sanat loppuvat kirjoitettaessa ja äännettäessä eri konsonanttiin:

Descartes [dekart] – Descartesia [dekartia] – Descartesiin- [dekartiin]

HUOM! Aina ei sanan ääntämystä tiedä tai saa selville. Tällöin on varminta lisätä sidevokaali i.

HUOM! Jotkut vanhat, erityisesti antiikin s-loppuiset nimet noudattavat kuitenkin suomen astevaihtelusääntöä:

Homeros – Homerosta – Homerokseen (vrt. Dallas – Dallasia – Dallasiin)

3. Jos sana päättyy kirjoitettaessa konsonanttiin mutta äännettäessä vokaaliin, lisätään ennen päätettä heittomerkki:

Bordeaux – Bordeaux’ta – Bordeux’hon

Muita taivutussääntöjä

Ranskan ja englannin ns. mykkään e:hen päättyvissä nimissä pääte tulee suoraan nimen perään:

de Gaulle – de Gaullea – de Gaulleen

Illatiivissa (mihin? kehen?) pitkä vokaali merkitään toistamalla edellinen vokaali, vaikka se ääntyisikin toisin kuin kirjoitettaan:

Sydney – Sydneyä – Sydneyyn

Tarkista, ettei tekstissä ole vieraan kielen mallin mukaisia sanoja tai merkityksiä.

Sanasto ja sanajärjestys

Suomen kielessä ilmaukset tänään, tänä päivänä ja tällä hetkellä tarkoittavat tiettyjä, rajattuja ajanjaksoja toisin kuin esimerkiksi englannin ilmaus today.

Vielä eilen luennoilla kirjoitettiin kynä sauhuten muistiinpanoja. Tänä päivänä opiskelijat haluavat tulostaa luentokalvot verkosta.

Aikaisemmin/aikoinaan luennoilla kirjoitettiin kynä sauhuten muistiinpanoja. Nykyään/Nykyisin opiskelijat haluavat tulostaa luentokalvot verkosta.

Sanaleikit ja kielipelit eivät yleensä toimi sellaisenaan käännettyinä.

Ulkomaankaupan menestysteorian kolme T:tä: teknologia, lahjakkuus ja suvaitsevaisuus.
(Tutkielman alaotsikko)

Vieraan kielen kieliopin tai sanaston mallia ei tarvitse noudattaa.

Tutkimuksen keskeinen käsite on vuorovaikutus. Tuo käsite voidaan määritellä seuraavasti: – -.

Tutkimuksen keskeinen käsite on vuorovaikutus. Se voidaan määritellä seuraavasti: – -.

Hyvä kirjoittaja omaa laajan sanavaraston. (Englanniksi “X have Y”.)

Hyvällä kirjoittajalla on laaja sanavarasto.

Päätelmiä ei kannata tehdä vain Internet-lähteisiin pohjautuen. (Englanniksi “based on X.”)

Päätelmiä ei kannata tehdä vain Intenet-lähteiden perusteella.

Lopuksi esitellään ohjeet toimenpiteisiin.

Lopuksi esitellään toimenpideohjeet.

Vieraan kielen ymmärtäminen on helpompaa verrattuna puhumiseen. ( Englanniksi “X compared to Y”.)

Vieraan kielen ymmärtäminen on helpompaa kuin puhuminen.

Kirjoittamista koskien on annettu monia ohjeita. (Englanniksi “regarding to.”)

Kirjoittamisesta on annettu monia ohjeita.

Tutkimuksen kautta on löydetty monia apukeinoja. (Englanniksi “through X”.)

Tutkimuksen avulla on löydetty monia apukeinoja.

Monilla on ongelmia asiatyylisen tekstin kirjoittamisen kanssa. (Englanniksi “problems with X”).

Monilla on asiatyylisen tekstin kirjoittamiseen liittyviä ongelmia. / Monilla on ongelmia asiatyylisessä kirjoittamisessa.

Huomaa myös löytää-verbin epäsuomalainen käyttö:

Aineistosta löytyy kolme tapausta, jotka – -.

Aineistossa esiintyy kolme tapausta, jotka – -.

Muodollinen subjekti

Tarkista, ettei tekstissäsi ole englannin tai ruotsin kielestä tuttua muodollista subjektia (it is, there is, det är, det finns), joka ei kuulu suomen kieleen.

Se on selvää, että suomessa muodollista subjektia ei tarvita.

On selvää, että suomessa muodollista subjektia ei tarvita.

Tarkista vertailumuotojen taivutus ja käyttö.

Suomen kirjakielessä vertailun kohteen on yleensä oltava näkyvissä. Usein vertailumuodon käyttö ei ole lainkaan tarpeen (useampi -> moni).

Useampi kirjoittaja unohtaa, että komparatiivimuodoissa on aina -mp-: vaikeampi.

Moni kirjoittaja unohtaa, että komparatiivimuodoissa on aina -mp-: vaikeampi.

Tämä tutkimus on luotettavampi.

Tämä tutkimus on luotettavampi kuin muut.

Verrattuna-ilmaus tekee lauserakenteesta raskaan. Usein sen voi jättää pois.

Tämä tutkimus on luotettavampi verrattuna muihin tutkimuksiin.

Tämä tutkimus on muita luotettavampi.

Tarkista käyttämäsi verbit.

Yleensä tieteellisessä asiatekstissä käytetään indikatiiviä eli toteavaa muotoa, kun esitetään väitteitä ja tulkintoja:

Opas esittelee hyvän tieteellisen asiatekstin piirteitä.

Käskymuoto on harvinaisempi, sillä tieteellisessä tekstissä ei yleensä neuvota lukijaa. Seuraava muoto kuulostaa saarnamaiselta:

Ottakaamme seuraava esimerkki.
HUOM! Lähdeviitteissä sen sijaan käskymuodot ovat varsin yleisiä: ks. (katso), vrt. (vertaa).

Tieteellisessä tekstissä asiat esitetään toisinaan myös ehdollisina, pehmennettyinä:

Yhdyssanavirheiden lisääntyminen saattaa johtua englannin kielen vaikutuksesta. Ennen kuin asiasta voi sanoa mitään varmaa, olisi aihetta kuitenkin tutkittava enemmän.

Argumentoidessa joutuu usein punnitsemaan eri vaihtoehtojen välillä ja asettamaan ilmiöitä vastakkain. Silloin, kun jokin tieto, analyysi tai päätelmä halutaan esittää epävarmempana kuin toinen, siitä voidaan voidaan käyttää konditionaali- tai potentiaalimuotoa.

Suomen kielessä ei ole futuuria, vaan tulevaa aikaa ilmaistaan tavallisesti preesensillä:

Tässä oppaassa tullaan esittelemään hyvän tieteellisen asiatyylin piirteitä.

Tässä oppaassa esitellään hyvän tieteellisen asiatyylin piirteitä.

Tutkimussuunnitelmassa on aiheellista tuoda esiin kirjoittajan pyrkimykset.

Pyrin tutkimuksessani selvittämään… Aion tutkimuksessani tarkastella… Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin…

Varsinaisessa opinnäytetyössä ei kuitenkaan enää kerrota aikomuksista vaan toteutuneista asioista.

Selvitän tutkimuksessani… Tarkastelen tutkimuksessani… Tutkimuksessa tuodaan esiin…

Huomaa, että verbinvalinnoilla on vaikutusta etenkin silloin, kun referoidaan aiempaa tutkimusta. Verbin avulla kirjoittaja voi tuoda esiin asenteitaan ja tulkintojaan.

Vrt. Tutkimus osoittaa, tutkimuksessa väitetään, tutkimus todistaa, tutkimuksen mukaan, tutkimus tuo esiin, tutkimus esittää…

Ks. myös Referointi ja Persoonamuoto.