Verbimuoto

Tarkista käyttämäsi verbit.

Yleensä tieteellisessä asiatekstissä käytetään indikatiiviä eli toteavaa muotoa, kun esitetään väitteitä ja tulkintoja:

Opas esittelee hyvän tieteellisen asiatekstin piirteitä.

Käskymuoto on harvinaisempi, sillä tieteellisessä tekstissä ei yleensä neuvota lukijaa. Seuraava muoto kuulostaa saarnamaiselta:

Ottakaamme seuraava esimerkki.
HUOM! Lähdeviitteissä sen sijaan käskymuodot ovat varsin yleisiä: ks. (katso), vrt. (vertaa).

Tieteellisessä tekstissä asiat esitetään toisinaan myös ehdollisina, pehmennettyinä:

Yhdyssanavirheiden lisääntyminen saattaa johtua englannin kielen vaikutuksesta. Ennen kuin asiasta voi sanoa mitään varmaa, olisi aihetta kuitenkin tutkittava enemmän.

Argumentoidessa joutuu usein punnitsemaan eri vaihtoehtojen välillä ja asettamaan ilmiöitä vastakkain. Silloin, kun jokin tieto, analyysi tai päätelmä halutaan esittää epävarmempana kuin toinen, siitä voidaan voidaan käyttää konditionaali- tai potentiaalimuotoa.

Suomen kielessä ei ole futuuria, vaan tulevaa aikaa ilmaistaan tavallisesti preesensillä:

Tässä oppaassa tullaan esittelemään hyvän tieteellisen asiatyylin piirteitä.

Tässä oppaassa esitellään hyvän tieteellisen asiatyylin piirteitä.

Tutkimussuunnitelmassa on aiheellista tuoda esiin kirjoittajan pyrkimykset.

Pyrin tutkimuksessani selvittämään… Aion tutkimuksessani tarkastella… Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin…

Varsinaisessa opinnäytetyössä ei kuitenkaan enää kerrota aikomuksista vaan toteutuneista asioista.

Selvitän tutkimuksessani… Tarkastelen tutkimuksessani… Tutkimuksessa tuodaan esiin…

Huomaa, että verbinvalinnoilla on vaikutusta etenkin silloin, kun referoidaan aiempaa tutkimusta. Verbin avulla kirjoittaja voi tuoda esiin asenteitaan ja tulkintojaan.

Vrt. Tutkimus osoittaa, tutkimuksessa väitetään, tutkimus todistaa, tutkimuksen mukaan, tutkimus tuo esiin, tutkimus esittää…

Ks. myös Referointi ja Persoonamuoto.