Tekijä: JanneN

Julkaistu

Tieteellinen puheviestintä

Videolla suomen kielen lehtori Sara Hännikäinen kertoo tieteen kentällä työskentelevien akateemisten asiantuntijoiden puheviestinnällisistä haasteista.

Akateeminen asiantuntijan viestintäosaaminen kytkeytyy tieteellisen tiedon tuottamiseen ja arviointiin. Sosiaalistuminen tiedeyhteisöön tarkoittaa sitä, että opiskelija oppii oman tieteen alansa kielelliset konventiot ja tieteellisen diskurssin. Tieteellistä osaamista tehdään näkyväksi kirjoittamalla ja puhumalla – tällöin tieto on muiden saavutettavissa ja sitä on mahdollisuus yhdessä tutkia, kehittää ja arvioida.

Akateemisella asiantuntijalla on oltava kyky toimia erilaisissa tieteellisiä puheviestintätilanteissa, joissa hän esittelee omaa tutkimustyötään, arvioi ja antaa palautetta ja osallistuu monipuolisesti tieteelliseen keskusteluun. Tällaisia tieteellisiä puheviestintätilanteita ovat esimerkiksi

  • tutkimussuunnitelman esittely, seminaariesitelmät, tutkimusalustukset ja puheenvuorot sekä kongressiesitelmät
  • opponenttina tai diskussanttina toimiminen, suulliset referaatit ja arvostelut kommentti- ja palautepuheenvuorot
  • tieteelliset paneelit
  • asiantuntijapuheenvuorot mediassa

Akateemiselta asiantuntijalta edellytetäänkin vuoropuhelua myös muiden tieteenalojen osaajien kanssa ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. Muille kuin oman tieteenalan ihmiselle puhuminen edellyttää tieteen popularisointia, eli asia on pystyttävä esittämään selkeästi ja ymmärrettävästi, jotta pääkohdat ja periaatteet tulevat näkyviin myös tiedeyhteisön ulkopuoliselle yleisölle.

Tieteen tekemisen tavoitteena on rakentaa uutta tietoa, ja tieteellinen puhuminen on perusteltua näkemyksellistä puhetta. Ennen kaikkea tieteellinen puhe ja keskustelu on argumentoivaa, eli keskustelijoiden tulisi vakuuttaa muut tiedon luotettavuudesta.

Perustelemisella ja argumentoinnilla puhuja osoittaa, miten uusi tieto on syntynyt ja millaiseen ajatteluun se pohjautuu. Esimerkiksi tieteellisessä esityksessä puhujan tulisikin pystyä perustelemaan omia valintojaan. Perustelua vaativat esimerkiksi aiheen valinta, tutkimuskysymysten asettelu, tutkimusmenetelmän käyttö sekä lähteiden ja aineiston valinta, suuruus ja rajaus. Kuulijoiden tai keskustelukumppaneiden pitäisi puolestaan kuunnella tarkkaavaisesti pystyäkseen kommentoimaan ja antamaan palautetta. Keskusteluotteen tulisi olla tutkivaa, arvioivaa ja kriittistä. Seuraavassa taulukossa on hahmoteltu tieteellisen keskustelun ja arkikeskustelun eroja.

Arkikeskustelun ja tieteellisen keskustelun erot (Tracy & Muller 1994)
Arkikeskustelun ja tieteellisen keskustelun erot

Julkaistu

Asiantuntijana työelämässä

Puheviestintäosaaminen on ammattiosaamisen ulottuvuus. Se on ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyviä tietoja, taitoja, kykyä ja ominaisuuksia, asenteita ja ymmärrystä, joita asiantuntija tarvitsee työssä menestymiseen (Kostiainen 2003). Puheviestintäosaaminen tekee asiantuntijuuden näkyväksi ja antaa yksilölle työssä tarvittavan tavoitteellisen toimintakyvyn.

Opettajille, ohjaajille ja erilaisille neuvojille työ on erilaisissa viestintäsuhteissa toimimista. Videolla verkkoviestinnän asiantuntija Jussi Hermunen ja logopedian lehtori ja puheterapeutti Alisa Ikonen pohtivat asiakkaan kohtaamiseen liittyviä haasteita ja erilaisten asiakkaiden kohtaamisessa tarvittavia puheviestintävalmiuksia.

Pärjätäkseen nykypäivän työelämässä akateemisen asiantuntijan on ymmärrettävä yhteistoimintaa ohjaavia ilmiöitä ja ryhmässä toimimisen pelisääntöjä. Työyhteisössä ja erilaisissa asiantuntijaverkostoissa toimiminen perustuu vuorovaikutukseen. On pystyttävä ideoimaan ja kehittämään asioita yhdessä, ratkaisemaan monisyisiä ongelmia yhdessä ja rakennettava ja ylläpidettävä erilaisia kontaktiverkostoja. Kollektiivinen tai verkottunut asiantuntijuus edellyttää yhdessä ajattelemista ja tutkimista, eli kollektiivisen erityisasiantuntijuuden syntyminen ja kehittyminen vaatii viestintäosaamista.

Nykypäivänä työelämän ryhmät ovat moninaisia. Yhteisen viestintäkulttuurin rakentaminen ja toimintatavoista sopiminen saattavat vaatia enemmän ponnisteluja, jos ryhmän jäsenet lähestyvät ryhmätyötä hyvin erilaisista näkökulmista, tottumuksista, työskentelytavoista, arvoista ja asenteista käsin. Tällaisia haasteita tarjoavat esimerkiksi monikulttuuriset, hajautetut tai moniammatilliset ryhmät ja tiimit.

Julkaistu

Yhteistyötahot ja tukiryhmät

Palvelua kehitetään yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa.

Helsingin yliopisto:

Språkalliansen
Helsingin seudun korkeakoulujen ruotsinkielisen kielenopetuksen yhteistyöelin

Julkaistu

Hankkeen koordinointi


Hankkeen suunnittelijat

Hanna Tarkki
suunnittelija
Kielipalvelut/Kielikeskus

Åsa Mickwitz
suunnittelija (Språkhjälpen)
Kielipalvelut/Kielikeskus

Taina Järvinen
suunnittelija
Kielipalvelut/Kielikeskus
syksy 2006–kesä 2007

Sara Hännikäinen
suunnittelija
Kielikeskus (Helsingin yliopisto)
Äidinkielihanke (2004–2006)
syksy 2004–kesä 2006

sekä

Eeva-Liisa Bastman
Helsingin seudun korkeakoulujen ruotsinkielisen kielenopetuksen yhteistyöverkoston koordinaattori
Språkalliansen

Lia Markelin
Helsingin seudun korkeakoulujen ruotsinkielisen kielenopetuksen yhteistyöverkoston koordinaattori
Språkalliansen
Vuosina 2004–2008

Julkaistu

Tekninen suunnittelu ja toteutus

Seuraavat henkilöt toimivat tai ovat toimineet Kielijelpin teknisen suunnittelun ja toteutuksen asiantuntijoina ja verkkoviestintää käsittelevän osion kehittäjinä.

Kristiina Pirnes
Humanistinen tiedekunta

Jussi Hermunen
Virtamieli

Liisa Lähteenmäki
Kielipalvelut

Tatjana Stepanova
Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos

Sami Palhomaa
Tietojenkäsittelytieteen laitos

Taina Joutsenvirta
teknisen tiimin koordinaattori 2004 – 2005
Valtiotieteellinen tiedekunta

Julkaistu

Kirjoitusviestintä

Seuraavat henkilöt toimivat tai ovat toimineet Kielijelpissä kirjoitusviestinnän sisällöntuottajina ja asiantuntijoina.

Johanna Vaattovaara
Humanistinen tiedekunta / Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos

Toini Rahtu
Humanistinen tiedekunta / Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos

Tuula Marila
Kielipalvelut

Marita Seppänen
Kasvatustieteen laitos
Vuonna 2006

Riitta Juvonen
Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos
Vuosina 2005–2006

Kimmo Svinhufvud
Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos
Vuonna 2005

Anu Lahtinen
Valtiotieteellinen tiedekunta
Vuosina 2004–2005

Beatrice Silén
ruotsinkielinen kirjoitusviestintä
Pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitos

Helena Palmén
ruotsinkielinen kirjoitusviestintä
Språkalliansen, Pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitos
Vuonna 2005

Julkaistu

Puheviestintä

Seuraavat henkilöt toimivat tai ovat toimineet Kielijelpissä puheviestinnän sisällöntuottajina ja asiantuntijoina.

Tuuli Nilsson
Humanistinen tiedekunta

Saila Poutiainen
Puhetieteiden laitos

Katariina Hollanti
Puhetieteiden laitos

Sanna Karhunen
Puhetieteiden laitos

Maija Gerlander
Humanistinen tiedekunta

Laura Vehkanen
Puhetieteiden laitos

Sampo Harju
Puhetieteiden laitos

Henna-Liisa Palojärvi
Humanistinen tiedekunta

Teemu Kokko
Puhetieteiden laitos
Vuosina 2005–2007

Hanna Muilu
Puhetieteiden laitos
Vuonna 2006

Terhi Pääskylä
Puhetieteiden laitos
Vuonna 2005

Pekka Isotalus
Puhetieteiden laitos
Vuosina 2004–2005

Carita Rosenberg-Wolff
ruotsinkielinen puheviestintä
Pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitos

Helena Palmén
ruotsinkielinen puheviestintä
Språkalliansen, Pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitos
Vuonna 2005

Julkaistu

Tekijät ja tahot

Kielijelppi−Språkhjälpen on kehitetty osana Äidinkielen viestintäopetuksen kehittämishanketta (Kielikeskus 2004−2006, W5W), ja se on saatettu nykyisen muotoonsa Kielijelppi−Språkhjälpen-hankkeessa (Kielipalvelut 2007−2009, W5W.2).

Verkkopalvelun kehittämistyö jatkuu osana Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikön toimintaa.

Kehittämisestä ja ylläpidosta vastaavat seuraavat henkilöt:

Kimmo Svinhufvud
äidinkielen (suomi) yliopisto-opettaja
Kielikeskus

Åsa Mickwitz
äidinkielen (ruotsi) yliopisto-opettaja
Kielikeskus

Marja Suojala
äidinkielen (suomi) yliopisto-opettaja
Kielikeskus

Seija Korhonen
äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikön esimies
Kielikeskus

Tarkemmat yhteystiedot löytyvät Helsingin yliopiston henkilöhakemistopalvelu Mainarin kautta.

Julkaistu

Jelppiä akateemiseen viestintään

Tervetuloa käyttämään Kielijelppiä, verkossa toimivaa äidinkielen viestintäopasta. Kielijelppi soveltuu itseopiskeluun, erilaisten tekstien ja esitelmien laatimiseen sekä viestinnän opetuksen suunnitteluun. Vaikka Kielijelppi on tarkoitettu ensisijaisesti yliopistolaisten käyttöön, sen sisällöt on laadittu siten, että se sopii erinomaisesti kenelle tahansa, joka tarvitsee tukea erilaisiin puhe- ja kirjoitusviestinnän tilanteissa.