Persoonamuoto

Tarkista, että persoonamuotojen käyttö on johdonmukaista ja noudattaa oman tieteenalasi konventioita.

Passiivin tai kolmannen persoonan käyttäminen ei tee tekstistä tieteellisempää tai objektiivisempaa. Yksikön ensimmäinen persoona (olen haastatellut, tutkin) sopii käytettäväksi silloin, kun kirjoittaja esittelee tekstissä itse tekemiään rajauksia, valintoja, kenttätöitä, tulkintoja ja päätelmiä. Joillakin tieteenaloilla minä-muodon käyttö ei kuitenkaan ole tieteellisessä tekstissä hyväksyttyä. Tarkista oman tieteenalasi konventiot. Yleensä myös tieteellisissä teksteissä voi käyttää monenlaisia tapoja ilmaista tekijää.

Tässä oppaassa annetaan ohjeita vain suomenkielisille kirjoittajille.
Opas ohjeistaa vain suomenkielisiä kirjoittajia.
Annan ohjeita vain suomenkielisille kirjoittajille.
HUOM! Huomaa, että passiivi (annetaan) tai ei-inhimillinen tekijä (opas ohjeistaa) häivyttävät kirjoittajan roolin tekijänä.

Älä sekoita samassa kappaleessa minä-muotoa ja passiivia viittamassa tutkimuksen tekijään:

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hyvän tekstin rakennetta. Olen käyttänyt aineistonani erilaisia tekstejä.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hyvän tekstin rakennetta. Aineistona on käytetty erilaisia tekstejä.
Tässä tutkimuksessa tarkastelen hyvän tekstin rakennetta. Olen käyttänyt aneistonani erilaisia tekstejä.

Vältä turhaa me-muodon käyttöä. Monikon ensimmäisellä persoonalla viitataan suomenkielisissä tieteellisissä teksteissä yleensä vain yhtä useampaan tekijään, esimerkiksi tutkimusryhmään. Matemaattisessa tekstissä me-muotoa voidaan kuitenkin käyttää myös silloin, kun kirjoittaja ikään kuin johtaa kaavat yhdessä lukijan kanssa.

Meidän on syytä pohtia kriittisesti, minkälaisia yleistyksiä tutkimustuloksista voidaan tehdä.

On syytä pohtia kriittisesti, minkälaisia yleistyksiä tutkimustuloksista voidaan tehdä.

Aineistosta voimme havaita, että…

Aineistosta voi havaita, että…

Näkökulma

Ks. myös Referointi ja Sitaatti.

Tarkista, mistä näkökulmasta tarkastelet asioita. Onko kyse omista näkemyksistäsi, yleisestä tiedosta vai jonkun toisen mielipiteistä? Tuleeko näkökulma asianmukaisesti esiin tekstistä?

Konditionaalin avulla kirjoittaja voi osoittaa epäilevää suhtautumista esittämäänsä lausumaan:

Miettisen (2005) mukaan menetelmää ei voisi käyttää laajojen aineistojen tarkasteluun, koska se olisi alun perin kehitelty vain yksittäistapauksia varten. Menetelmää kuitenkin hyödynnettiin sen kehittelyvaiheessa nimenomaan suurten koehenkilöryhmien seulontaan.

Tutkijan tulee pitäytyä neutraalissa asiatyylissä, vaikka tarkasteltava aineisto houkuttaisikin eläytymään. Älä anna aineiston tyylin kulkeutua omaan kielenkäyttöösi. Tieteelliseen tyyliin ei myöskään kuuluu suoraviivainen arvottaminen. Vertaa seuraavien katkelmien näkökulmaa:

Kirjailija asettui teoksellaan vastustamaan turmeltunutta yhteiskuntaa.
HUOM! Tekstin kirjoittaja pitää yhteiskuntaa turmeltuneena.

Kirjailija piti yhteiskuntaa turmeltuneena ja kirjoitti vastalauseeksi romaanin.
HUOM! Tekstin kirjoittaja itse ei ota kantaa yhteiskunnan tilaan.

Tutkimushaastattelusta käy ilmi, että kuntaan tarvitaan kipeästi lisää nuorisotiloja. Ei ole ihme, että alkoholi maistuu nuorille, jos muutakaan virikettä ei ole. Nuorille pitäisi järjestää toimintaa, jotta he eivät maleksisi kaduilla iltaisin.

Tutkimushaastattelusta käy ilmi, että kuntaan kaivattaisiin lisää nuorisotiloja. Haastateltavat ovat huolissaan nuorten alkoholinkäytöstä ja toivoivat kunnan järjestävän lisää nuorille suunnattua toimintaa. “Ei ihme, että humalaiset nuoret maleksivat kadulla, jos muutakaan tekemistä ei ole”, eräs haastateltavista huomauttaa.

Ota huomioon myös tekstin mahdollisten lukijoiden näkökulma ja tekstilaji. Opinnäytetyössä ei esimerkiksi voi kirjoittaa ajankohtaisista asioista samalla tavoin kuin lehtiartikkelissa. Aihe, joka tekstin kirjoitushetkellä tai aineistoa kerätessä oli kaikkien tuntema, ei välttämättä ole ajankohtainen enää tekstin julkaisuhetkellä.

Tapaus on ollut jatkuvasti esillä myös lehtien palstoilla ja televisiossa viime aikoina.

Tapaus oli keväällä 2007 jatkuvasti esillä tiedotusvälineissä.

Muoti-ilmaus

Ks. myös Täsmällisyys.

Varo epätäsmällisiä, kliseemäisiä tai virheellisiä ilmauksia. Tarkista myös, onko tekstissä turhia sanojen pidennyksiä, jotka eivät tuo sanan merkitykseen mitään uutta. Vrt. esim. päätöksentekoprosessi ja päätöksenteko.

Tyypillisiä muoti-ilmauksia tuottavat esimerkiksi seuraavat sanat:

ajatellen, edesauttaa, huomioida, jatkossa, johtuen, keskeinen, kohdalta, kokea, myötä, osa-alue, osalta, peräänkuuluttaa, puitteissa, riippuen, selkeä, suhteen, taholta, toimesta.

Aina muoti-ilmaukset eivät ole vääriä, mutta tiuhaan käytettyinä ne voivat haitata ilmaisun täsmällisyyttä. Korvaa muotisanat tuoreilla ja täsmällisillä ilmauksilla.

Tutkiettaessa yhteistön viestintää vuorovaikutus on merkittävässä roolissa.

Tutkittaessa yhteisön viestintää on olennaista tarkastella vuorovaikutusta.

Tutkimuksessa on käytetty niin koti- kuin ulkomaisiakin lähteitä.

Tutkimuksessa on käytetty sekä koti- että ulkomaisia lähteitä.

Eri lähteiden avulla pystyin tuomaan asiakaslähtöisyyden pohdinnan työhön yksilötasolla ja yleisellä tasolla.

Pohdin asiakaslähtöisyyttä lähteiden avulla eri näkökulmista.

Tehtävän avulla luovuus selkeytyi minulle käsitteenä paljon.

Tehtävä auttoi minua ymmärtämään luovuus-käsitettä.

Mikäli yksilöllä ilmenee joku tarve, merkitsee se usein velvoitetta palvelujärjestelmälle.

Yksilöiden tarpeet vaikuttavat siihen, millaisia palveluita yhteiskunta tarjoaa.

Vältä harvinaisia sivistyssanoja tai turhia termejä ja korvaa ne mieluummin suomalaisilla vastineilla:

Käytä adekvaatteja termejä, jotka ovat tutkimuksellesi relevantteja.

Valitse tutkimukseesi sopivat termit.

Kannattaa myös miettiä, kenelle teksti on suunnattu. Joskus monimutkaisten muoti-ilmausten taakse kätkeytyy hyvin yksinkertainen viesti:

Uusien määräysten puitteissa kulkuväyliä koskevien talvikunnossapitotoimenpiteiden siirtyy jatkossa kiinteistön omistajien vastuulle, mikä vaatii informointia kaupungin organisaation taholta.

Kaupungin edustajien tulee tiedottaa uusista määräyksistä, joiden mukaan kiinteistön omistajien on itse vastattava kulkuväylien kunnossapidosta talvisin.

Vielä konkreettisemmin asian voisi ilmaista jopa näin:

Kaupungin on kerrottava kiinteistöjen omistajille, että heidän on itse luotava lumet ja hiekoitettava tiet omistamiensa talojen edustalta.

Metateksti

Metatekstin avulla kirjoittaja voi viitata omaan tekstiinsä, jäsentää sanomaansa ja ohjata lukijaa. Esim. Tässä tutkielmassa / Seuraavassa luvussa / Alla olevan esimerkkikatkelman avulla tarkastelen… .

Tarkista voisitko helpottaa tekstisi jäsentämistä ja lukijan työtä lisäämällä sopiviin kohtiin metatekstiä?

Tarkista, onko käyttämäsi metateksti kaikilta osin asiatyylistä ja tekstilajinsa mukaista? Esimerkiksi tutkimuspäiväkirjatyyli ei sovi opinnäytteeseen.

Kahlasin tätä pro gradu -työtä varten läpi vinon pinon aihetta käsittelevää kotimaista kirjallisuutta sekä yliopistolla että kaupunginkirjastoissa, mutta kumma kyllä, ongelma on mainittu vain Virtasen (2000) kirjassa.

Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia (esim. Lehtonen 2002, Mattila 2001a, Kuusela 1999), mutta vain Virtaselta (2000: 25) löytyi maininta ongelmasta. Tätä voi pitää hieman yllättävänä, jos ottaa huomioon, että… .

Tarkkanäköinen lukija saattaakin huomata yllä olevasta, että haastateltava ei ole maininnut ongelmaa sanallakaan. Tämähän on selvä kannanotto!

Yllä olevassa esimerkissä haastateltava ei tuo ongelmaa esiin lainkaan. Tämä voidaan tulkita kannanotoksi, koska… .

Lähdeluettelo

  • Tarkista, onko tekstisi lähdeluettelo asianmukainen. Lähdeluettelon ulkoasusta on olemassa erilaisia käytäntöjä, jotka vaihtelevat julkaisufoorumeittain ja oppialoittain. Olennaista on johdonmukaisuus ja selvyys.
  • Tarkista, puuttuuko lähteistä teoksia, joihin tekstissä viitataan. Onko luettelossa teoksia, joihin tekstissä ei viitata lainkaan?
  • Onko lähdeluettelo merkintätavoiltaan yhtenäinen? Tarkista välimerkit, isot alkukirjaimet ja lähdetietojen järjestys.
  • Onko lähteet ryhmitelty järkevin perustein?

Oman kokonaisuutensa voi tehdä esimerkiksi tutkimuskirjallisuudesta ja aineistolähteistä. Joillakin tieteenaloilla on myös tapana erotella painetut ja painamattomat lähteet (esim. opinnäytteet) toisistaan. Kannattaa kuitenkin miettiä, onko lähteiden julkaisumuoto tai -foorumi aina riittävä ryhmittelykriteeri. Esimerkiksi sähköisessä muodossa julkaistut väitöskirjat tai tieteelliset artikkelit voi hyvin merkitä samaan luetteloon painettujen julkaisujen kanssa. Erillinen internetlähteiden tai sähköisten lähteiden kategoria on siis usein tarpeeton.

  • Muista, että suomenkielisen tekstin lähdeluettelossa on hyvä käyttää suomea aina kun se vain on mahdollista. Siis mieluummin (toim.) kuin (ed.) ja teoksessa kuin in.
  • Huomaa, että teoksen kustantajalla voi olla kirjapainotehtaita monilla paikkakunnilla, mutta lähdeluetteloon on tapana merkitä kustantajan kotipaikka. Tämä tieto on tarpeen lukijalle, joka mahdollisesti joutuu tavoittelemaan teosta kustantajalta.

WSOY, Juva

WSOY, Helsinki

Viittaaminen sähköisiin lähteisiin

Tekstiviitteeseen merkitään kirjoittajan nimi ja teoksen julkaisu- tai päivitysvuosi, esim. Kaalinkoski 2002. Kirjoittajan nimi on aina pyrittävä selvittämään. Jos kirjoittajaa ei yrityksistä huolimatta kuitenkaan löydy tai kyseessä on kollektiivijulkaisu, voidaan viitteeseen (samoin kuin myös tunnisteeksi lähdeluetteloon) merkitä julkaisijaorganisaatio tai -yhteisö taikka sivun ylläpitäjä, esim. Kansaneläkelaitos. Jos näitäkään tietoja ei ole saatavilla, voidaan viitteeseen merkitä pelkkä tekstin tai teoksen nimi. HUOM! Älä siis merkitse lähteen URL-osoitetta tekstiviitteeseen vaan lähdeluetteloon!

Monien internetsivustojen sivunumeroita saattaa olla vaikea eritellä, tai sivut saattavat vaihdella selaimesta riippuen. Siksi sivunumero kannattaa laittaa vain, jos kyse on sellaisesta julkaisusta, jossa sivut on selkeästi yksilöity. Tällaisia ovat useimmat sähköisesti ilmestyvät tieteelliset julkaisut. Jos tieteellinen julkaisu ilmestyy sekä verkossa että painettuna, on verkkoversio usein painetun version identtinen “kuva” (esimerkiksi pdf-tiedosto) sivunumeroineen kaikkineen.

Lähdeluetteloon merkitään verkkojulkaisusta tunnistetietoina tekijän, otsikon, julkaisijan lisäksi URL-osoite tai DOI-tunniste sekä käyttöpäivä (Viitattu/Haettu/Tulostettu + pvm). Päivämäärän kertominen on tärkeää, sillä tieto vaihtaa Internetissä nopeasti paikkaa eikä lukijalla (esimerkiksi opponentilla) välttämättä ole pääsyä samoille sivuille jonain muuna ajankohtana. Tärkeät Internet-lähteet on aina syytä tallentaa omalle koneelle tai tulostaa paperille.

  • HUOM!* Tieteellisissä verkkolehtiartikkeleissa osoitekentän URL on usein istuntokohtainen. Pysyvä osoite (permanent url-address), jota viitteessä tulee käyttää, ilmaistaan toisaalla kyseisellä sivuilla.

D(igital) O(bject) I(dentifier) on julkaisukohtainen tunniste, jolla teos on löydettävissä verkosta. URL-osoitetta ei tällöin tarvita.

Kaalikoski, Katri 2002: Minkä maailman sinä näet? Tutkimuksia Iris Murdochin filosofiasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitos. Väitöskirja. Viitattu 11.11.2006.
http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-0266-2

Erillinen internetlähteiden tai sähköisten lähteiden kategoria on usein tarpeeton. Sen sijaan omiksi luetteloikseen voi ryhmitellä esimerkiksi tutkimuksen kohdeaineiston ja teoriakirjallisuuden.

Erikoiskieli

Tarkista termien käyttö. Asiatyyliin kuuluu yksiselitteinen ja johdonmukaisesti käytetty erikoiskäsitteistö. Käytä ja taivuta valitsemaasi termiä aina samalla tavalla.

  • Onko käsitteelle olemassa omakielinen sana vai täytyykö käyttää vierasperäistä ja suomen kieleen mukautettua sanaa? Kelpuuta vain tarpeellinen termi ja hylkää ammattislangisana, näennäistermi ja muotisana. Tarkista myös, onko termien taivutus kelvollista ja johdonmukaista. Tarvittaessa perehdy vierassanojen ja lyhenteiden taivutukseen.
  • Määrittele aina tilapäiskäytössä tai poikkeavassa käytössä olevat termit. Pohdi, pitäisikö jotakin termiä havainnollistaa. Toisinaan vierasperäinen termi on selitettävä kokonaisella lauseella. Tarvittaessa vieraskielisen termin voi lisätä sulkeisiin.
  • Termejä voi tarkistaa eri alojen termisanastoista, käsikirjoista ja oppikirjoista. Sanastoja on myös Internetissä. Jos käytät apuna Internetin hakukoneita, älä tyydy ensimmäiseen “googlattuun” löydökseen. “Googlaus” paljastaa käytäntöjä, ei välttämättä normeja.
  • Huomaa, että puhutussa ammattislangissa voidaan käyttää esimerkiksi englanninkielistä termiä, vaikka sille olisikin olemassa suomenkielinen vastine. Kelpuuta tekstiin vain hyväksytty termi.
  • Tarkista myös, että termien taivutus on norminmukaista ja että termejä sisältävät virke- ja lauserakenteet ovat luettavia ja kieliopillisesti kelvollisia. Erikoiskäsitteistö EI saa moni mutkaistaa virkerakennetta. Ks. Substantiivityyli.
  • Tarkista, onko sivistyssanaa tai vierassanaa käytetty oikein. Usein kirjoittaja luulee tietävänsä sanan merkityksen, mutta se voi vaihdella eri käyttöyhteyksissä. Tarkista myös, että sanan taivutusmuoto on norminmukainen. Sivistyssanan kirjoitusasun voi tarkistaa sivistys sanakirjasta. Vierassanoilla on suomen kieleen mukautetut oikeinkirjoitusohjeensa.

Asiatyyli

ks. myös Puhekieli

Tarkista, onko teksti tieteellistä asiatyyliä. Hyvällä asiatyylillä kirjoitettu teksti on johdonmukaista, havainnollista ja oikeakielistä. Lisäksi hyvä tieteellinen teksti noudattaa sovittuja muotovaatimuksia.

Vältä puhekielisyyttä:

Termien selittämisessäkään ei saisi mennä niin sanotusti överiksi, niin että alkaisi selittämään joka termiä.

Kaikkia termejä ei välttämättä tarvitse selittää.

Kirjoitetussa asiatyylissä on käytettävä muotoa alkaa tehdä (EI siis muotoa alkaa tekemään). Ks. asiasanaa Kongruenssi.

Tutkimuksessa tarkastellaan, että mikä projektissa oikein meni pieleen.

Tutkimuksessa tarkastellaan, mikä projektissa epäonnistui.

Vaikka sana tuntuukin itselleen tutulta ja yksinkertaiselta, ainakin arkielämässä, niin silti kun sitä rupeaa tarkemmin pohtimaan niin huomaakin, että sen ymmärtäminen ei olekaan niin helppoa.

Vaikka jokin sana tuntuisikin kirjoittajasta tutulta arkikielen sanalta, tieteellisessä tekstissä sanan tai termin ymmärtäminen ei välttämättä olekaan niin yksinkertaista.

Vältä affektisia (tunnepitoisia) ilmauksia ja huutomerkkejä. Esimerkiksi hämmästelyt, yllättyneisyys ja huudahdukset, eivät kuulu tieteen kieleen:

Ei voi olla totta! Etteikö muka tieteellisessä tekstissä saisi olla huudahduksia?

Vältä harvinaisia sivistyssanoja tai turhia termejä ja korvaa ne mieluummin suomalaisilla vastineilla:

Käytä adekvaatteja termejä, jotka ovat tutkimuksellesi relevantteja.

Valitse tutkimukseesi sopivat termit.

Vältä kömpelöitä (tai jopa virheellisiä) kielikuvia:

Tutkimuksen kysymyksenasettelussa ja tuloksissa on porsaan mentävä reikä.

Tutkimuksen kysymyksenasettelu ja tulokset ovat epäjohdonmukaisia.

Argumentointi

Asiatyylisen tekstin keskeisiä vaatimuksia ovat lähdekriittisyys, objektiivisuus, avoimuus, yksi tulkintaisuus ja johdonmukaisuus. Tarkista, täyttääkö teksti asiatyylisen esittämisen vaatimukset. Muista myös, että johdonmukainen asiatyylinen teksti syntyy harvoin yhdeltä istumalta.

  • Onko asioiden ja ilmiöiden esittäminen käsitteellistä, täsmällistä ja vakuuttavaa?
  • Onko käsitteistö määritelty tai esitelty selvästi? Onko väitteet perusteltu?
  • Onko opinnäytteen teksti kiinnitetty tutkielman kannalta olennaiseen teoriapohjaan ja tieteellisiin ajatusmalleihin? Onko tutkimusongelma(t) ja -menetelmät esitetty selvästi?
  • Onko teksti puolueetonta? Onko selvää, mikä perustuu lähteisiin ja mikä on kirjoittajan omaa?
  • Onko tutkielma tarkasti dokumentoitu? Onko lähdeviitteet merkitty luotettavasti?
  • Ovatko tulokset kontrolloi tavissa? Onko tulosten esittäminen havainnollista
  • Noudattaako teksti tieteenalan käytäntöjä? Onko teksti hyvää asiatyyliä?

Tieteellinen teksti on asioihin perehtymisen ja loogisen ajattelun tulosta. Perehdy tekstilajin vaatimuksiin, tekstin tai opinnäytteen ohjeisiin sekä toisten kirjoittajien teksteihin. Muista myös, ettei voimiaan kannata tuhlata tietyn tekstilajin käytäntöjen vastustamiseen. Käänny tarvittaessa sisältöaineen tai kirjoitusviestinnän ohjaajan puoleen.

Ks. myös Argumentoiti ja argumentoiva kirjoittaminen sekä Perustelutavat

Aikamuoto

Tarkista aikamuotojen käyttö. Hyvässä asiatyylisessä tekstissä aikamuotojen käyttö on johdonmukaista.

Preesensiä käytetään ilmaisemaan menemätöntä aikaa ja ajallisesti rajoittamatonta tekemistä. Tieteellisessä tekstissä preesens sopii termien selityksiin, määritelmiin, teorian ja oletusten esittelyyn sekä taulukoihin viittaamiseen.

Käsitteellä tasa-arvo tarkoitetaan tässä yhteydessä…
Seuraavaksi tarkastelen…
Ilmiötä kuvaa taulukko 2.

Preesens sopii tieteellisen tutkielman johdanto-osion aikamuodoksi, kun kirjoittaja esittelee tutkimuksensa, tietolähteensä ja työn rakenteen. Huom! Tutkimussuunnitelmissa on tapana kuvata tulevia pyrkimyksiä. Varsinaisen tutkielman johdannossa ei kirjoittajan enää kannata alla olevien esimerkkien tapaan puhua aikomuksista, jos kyse on jo toteutuneesta tutkimuksesta.

Tässä tutkielmassa tulen tarkastelemaan…
Tässä tutkielmassa aion tarkastella…

Tässä tutkielmassa tarkastelen…

Luvussa 5 pyrin esittämään johtopäätökset.

Luvussa 5 esitän johtopäätökset.

Preesensiä käytetään myös referoitaessa, koska selostettava teksti on edelleen olemassa ja selostus pitää paikkansa “ajattomasti”:

Räisänen tarkastelee väitöskirjassaan suomalaisia avioliitto-oppaita.

Räisänen tarkasteli väitöskirjassaan suomalaisia avioliitto-oppaita.

Imperfektiä käytetään ilmaisemaan jo päättynyttä toimintaa. Sitä voi käyttää, kun kertoo oman tutkimuksensa kulusta ja kun viittaa aiempiin tutkimuksiin.

Ensiksi kerättiin haastateltavien taustatiedot. Seuraavaksi ryhmä jaettiin… ja haastattelut toteutettiin… Kullekin ryhmälle annettiin samat oheismateriaalit… Haastattelut nauhoitettiin ja ne analysoitiin seuraavalla tavalla…
Kaukoputken keksimisen aikoihin vuonna 1610 Galileo Galilei havaitsi, että Linnunrata koostuu lukemattomista himmeistä tähdistä.

Perfektiä käytetään ilmaisemaan jo päättynyttä toimintaa, jolla on merkitystä vielä nykyhetkelläkin. Tieteellisessä tekstissä perfektin ja imperfektin ero ei ole aina selvä, mutta perfekti ilmaisee lähteen merkityksen kirjoittajalle selvem min kuin imperfekti.

Virtasen tutkimusryhmä on havainnut, että…

Pluskvamperfektiä käytetään ilmaisemaan tekemistä, joka on päättynyt ennen puheena olevaa mennyttä ajankohtaa. Tieteellisessä tekstissä pluskvamperfektillä voidaan osoittaa, että tieto on muilta saatua referoitua tietoa.

Lopuksi Virtanen selvitti, että kaikki testit oli tehty…