Helsingin yliopisto
Ulla Tervahauta
Orjien tehtävät ja asema vaihtelivat yhteiskunnan laidasta laitaan, eivätkä orjat aina lukeutuneet yhteiskunnan alimpaan kastiin. Huomattava osuus liiketoiminnasta Rooman valtakunnassa oli orjien tai entisten orjien hoitamaa. Isäntiensä heille uskomien peculiumien turvin orjat harjoittivat yritystoimintaa sen eri muodoissa tai toimivat käsityöläisinä.
Varsinkin kaupungeissa orjien tehtävät vaihtelivat yhtä paljon kuin vapaiden kansalaistenkin. Orjat mm. toimivat erilaissa palvelustehtävissä yksityisissä kotitalouksissa, yrittäjinä, opettajina, käsityöläisinä tai eritasoisissa hallintotehtävissä. Stoalainen filosofi Epiktetos oli alun perin orja. Maatöissä tai Espanjan hopeakaivoksissa raatavat orjat olivat orjien alinta kastia samoin kuin bordelleissa pidetyt prostituoidut.
Näitä yhteiskunnan eri tasoilla vaikuttaneita ihmisiä yhdisti heidän asemansa toisen ihmisen omaisuutena. Varakaskin orja oli jonkun omaisuutta. Omistajalla oli viime kädessä valta päättää hänen elämästään ja kuolemastaan.
Orjuus ei antiikin kulttuureissa, toisin kuin 1700- ja 1800-lukujen Yhdysvalloissa, koskenut mitään tiettyä etnistä ryhmää. Orjia ei myöskään voinut tunnistaa esimerkiksi vaatetuksen perusteella. He pukeutuivat työhönsä soveltuviin vaatteisiin sen mukaan, mitä heidän isäntänsä antoivat heille. Orjan ja vapaan kansalaisen välinen ero ei siten ollut suoraan pääteltävissä vaatteiden tai ulkonäön perusteella.