Mikä oli perhe?

Risto Uro

Sanalla ”perhe” ei ole antiikin kielissä suoraa vastinetta. Esimerkiksi heprean, kreikan ja latinan sanoilla bet, oikos ja domus voitiin viitata yhtä hyvin taloon (tai talouteen) kuin sen piirissä oleviin ihmisiin orjat mukaan lukien. Myös läheiset sukulaiset ja sellaiset henkilöt, joilla oli riippuvaisuussuhde johonkin talouteen (esim. vapautetut orjat), voitiin lukea ”perheeseen” kuuluviksi. Toisinaan edellä mainitut sanat merkitsivät kaikkia niitä ihmisiä, joilla katsottiin olevan yhteinen esi-isä. Latinan kielen familia puolestaan viittaa kahteen ryhmään: niihin, jotka elivät perheenpään (paterfamilias) alaisuudessa, ja toisaalta suvun miespuolisen linjan edustajiin (agnati). Lisäksi lakiteksteissä familia tarkoitti usein perheen orjia tai sen harjoittamaa liiketoimintaa.

Antiikin tekstien suomentajat ovat toisinaan joutuneet turvautumaan uudissanoihin ”perhettä” käsitteleviä tekstejä kääntäessään. Esimerkiksi Aristoteleen Politiikka-teoksen suomentaja kääntää kreikan sanat oikia ja oikos ”tilayhteisö”.

Aristoteleen mukaan ”täydellinen tilayhteisö” koostui sekä orjista että vapaista. Tämän määritelmän perusteella lähisukulaisuus tai ydinperhe eivät siis rajaa perhettä samalla tavoin kuin meidän kulttuurissamme.