Orjien perheet

Ulla Tervahauta

Orjien hautamuistomerkeissä käytetään samoja perheenjäsenyyttä osoittavia sanoja kuin vapaidenkin: puoliso, vaimo, aviomies, isä, äiti, tytär, poika, sisar, veli. Orjat asuivat yhdessä ja muodostivat perheyksiköitä. Orjilla ei kuitenkaan ollut oikeutta solmia virallista avioliittoa, joten heidän perheensä jäivät lain tunnustuksen ulkopuolelle.

Omistajat eivät useinkaan piitanneet orjien perhesuhteista. Egyptistä löytyneet papyrukset osoittavat suurimman osan orjakaupoista koskeneen yksilöitä. Orjien myyminen on rikkonut lukemattomia perheitä. Pelko lähimpiensä menettämisestä on usein ollut osa orjan elämää ja antanut isännälle tehokkaan vallankäytön välineen.

Naisia myytiin heidän ollessaan lastenhankkimisiässä. Säilyneet tekstit eivät tunne esimerkkejä tämän iän ohittaneiden naisten myymisestä. Syynä oli lasten aseman määräytyminen äidin aseman mukaan: jos äiti oli orja lapsen syntyessä, myös lapsesta tuli omistajan orja. Omistaja saattoi siis lisätä orjiensa ts. omaisuutensa määrää naisorjansa synnyttämien lasten kautta. Synnyttämisikäinen nainen oli arvokasta kauppatavaraa.