Orjien ja vapaiden seksuaalisuhteet

Ulla Tervahauta

Orjien heikko asema heijastui myös seksuaalisuhteissa vapaiden kansalaisten kanssa. Vapaan miehen ja naispuolisen orjan suhdetta ei säädelty laissa. Naisorja oli omistajansa omaisuutta ja tällä oli oikeus tehdä omaisuudelleen mitä halusi.

Vapaa nainen, jolla oli suhde miespuoliseen orjaan, saattoi vaarantaa oman ja lastensa aseman vapaina kansalaisina. Roomassa vuonna 52 jKr. voimaan astunut laki määräsi, että mikäli vapaa nainen jatkoi suhdetta miesorjan kanssa orjan omistajan kielloista huolimatta, hänestä ja hänen lapsistaan tulisi myös omistajan orjia.

Miespuolisen orjan asema isäntänsä passiivisena seksuaalikumppanina oli Kreikassa kiellettyä, mutta Roomassa sallittua ja tavallistakin. Erityisesti Roomassa miehen passiivinen rooli samastui naisrooliin ja edellytti feminiinistä ilmiasua ja käyttäytymistä. Tämä oli roomalaisen miesihanteen vastaista.