Helsingin yliopisto
Laulujen laulussa runon naispuolinen minä kuvataan hämmästyttävän aloitteellisina ja vapaana liikkumaan kaupungin kaduilla
Yöllä, kun lepäsin vuoteellani, minä kaipasin häntä, jota rakastan. Etsin häntä, mutta en löytänyt. Silloin päätin: minä lähden ulos, kierrän kaupungin kadut ja torit, etsin sieltä häntä, jota rakastan.
Minä lähdin etsimään mutta en löytänyt. Vastaani tuli vartijoita öisellä kierroksellaan. Minä kysyin heiltä: ”Oletteko nähneet häntä, jota rakastan?”
Mutta kun jatkoin kulkuani, heti löysin hänet, jota rakastan! Tartuin häneen, enkä päästänyt irti, ja minä vein hänet äitini taloon, synnyttäjäni huoneeseen.
Minä vannotan teitä, Jerusalemin tytöt, gasellien ja villipeurojen kautta: älkää häiritkö rakkauttamme, älkää häiritkö, ennen kuin itse haluamme herätä.
Laulujen laulu 3:1-5