Seksi ja omaisuudenhallinta

Risto Uro

Puhtauden vaatimuksen lisäksi raamatullisessa seksuaalietiikassa vaikuttaa myös toinen periaate. Patriarkaalisissa yhteisöissä naiset, orjat ja lapset ymmärrettiin perheenpään vallan alaisuudessa olevaksi omaisuudeksi. Tästä seurasi mm. se, että aviorikos nähtiin ennen muuta loukkauksena miehen omistusoikeutta ja kunniaa kohtaan. Tämän periaatteen ollessa vallitseva mies ei tee aviorikosta vaimoaan vastaan vaan toista miestä, isää tai aviopuolisoa, jonka alaisuudessa olevan naisen kanssa hän on ollut laittomassa suhteessa.

Toisaalta patriarkaalinen järjestys ei tuomitse miehen aviosuhteen ulkopuolisia seksuaalisuhteita sellaisten henkilöiden kanssa, joiden suhteen tällaista omaisuuskonfliktia ei syntynyt, esimerkiksi miehen itsensä omistaman orjan tai prostituoidun kanssa.

Periaate, jonka mukaan nainen on miehen omaisuutta, tulee joissakin antiikin teksteissä tai kertomuksissa varsin räikeästi esille. Yksi tällainen kohta on Jobin vakuuttelu omasta syyttömyydestään. Job luettelee rangaistuksia, jotka hän ansaitsisi, jos olisi syypää erilaisiin rikkomuksiin. Jos hänen ”sydämensä olisi syttynyt toisen miehen vaimoon”, Job ansaitsisi mielestään seuraavan rangaistuksen: ”Jauhakoon oma vaimoni vieraan miehen jyviä ja käyköön kuka tahansa hänen vuoteeseensa” (Job 31:10).

Cato nuoremman kerrotaan antaneen oman nuoren vaimonsa hyvälle ystävälleen Hortensiukselle, jolla ei ollut perillisiä. Hortensiuksen kuoltua Cato avioitui uudelleen entisen vaimonsa kanssa.

Omaisuuden hallintaan liittyvä näkökulma heijastuu myös Uuden testamentin opetuksessa. Avioeroon, perheeseen ja omaisuuteen liittyviä opetuksia käsitellään evankeliumeissa usein yhdessä (esim. Mark. 10:1-31). Huolimatta siitä että Jeesus korostaa avioliiton purkamattomuutta, Matteuksen mukaan ”haureus” on riittävä syy miehelle hylätä vaimonsa (Matt. 19:9; vrt. myös 5:32). Naisen mahdollisuudesta erota tällä perusteella Matteus ei puhu mitään. Paavali näyttää samoin ymmärtävän kristittyjen keskuudessa harjoitetun siveettömyyden tekona, jossa mies pyrkii ”hyötymään” veljensä kustannuksella (1 Tess. 4:3-6).