Jännitteiset perhetraditiot

Risto Uro

Uuden testamentin suhtautuminen perheeseen ja sen patriarkaalisen järjestykseen ei ole yksiselitteinen ja ristiriidaton. Siihen sisältyy traditioita, jotka korostavat Jeesuksen ja hänen seuraajiensa jännitteistä suhdetta perheisiinsä.

Jeesuksen omaisia ja kotikaupunkia ei kuvata hänen varauksettomina kannattajinaan (Mark. 3:21, 31-35). Jeesuksen seuraajan on oltava valmis vihaamaan isäänsä, äitiään ja muita omaisiaan (Luuk. 14:26). Jeesuksen sanoma herättää riitaa ja erisopua perheen sisällä (Luuk. 14:49-53). Miehelle, joka haluaa liittyä Jeesuksen oppilaiden joukkoon, mutta haudata ensin isänsä, Jeesus vastaa tylyin sanoin: ”Seuraa minua! Anna kuolleiden haudata kuolleensa” (Matt. 8:22).

Toisaalta Jeesuksen sanotaan myös syyttäneen fariseuksia ja lainopettajia siitä, että nämä ovat hylänneet Jumalan käskyn kunnioittaa vanhempia (Mark. 7:8-13). Isän ja äidin kunnioittaminen oli Jeesuksen mukaan yksi tärkeimmistä käskyistä (Mark. 10:19). Avioliittoa Jeesus näyttää pitäneen periaatteessa purkamattomana. Puolison hylkääminen ja uudelleen avioituminen merkitsevät aviorikosta (Mark. 10:1-12).

Jeesus-liikkeen aktiiviset naiset todistavat, ettei liikkeen arvomaailma ainakaan alkuvaiheessa ollut voimakkaan patriarkaalinen. Jo Jeesuksen ensimmäisiin seuraajiin kuului naisia. Myös Paavalin perustamissa seurakunnissa naiset olivat näkyvästi mukana.

Paavalin jälkeen kirjoitetuissa kirjeissä perheen patriarkaalinen järjestys asetetaan kuitenkin ihanteeksi. Ns. huoneentauluissa korostuvat perheenjäsenten sovinnaiset roolit ja perheenpäälle osoitetun kuuliaisuuden vaatimus.