Epistemologiset uskomukset ja ajattelun taitojen kehittyminen

Miten lahjakkuus- ja älykkyyskäsitteiden käyttö voi vaikuttaa oppimiseen?

Oman lisänsä ajattelun taitojen kehittymiseen ja sen tukemiseen tuo kasvattajien, opettajien ja vanhempien puhe älykkyyden ja ajattelun taitojen luonteesta (Schommer, 1999). Ikävä kyllä lahjakkuuskeskusteluun näyttää edelleen kuuluvan niin sanottuja naiiveja epistemologia uskomuksia, kuten että oppimiskyky on synnynnäistä, oppiminen on toisille aina nopeaa ja helppoa, tiedon omaksuminen on toisille yksinkertaista ja niin edelleen. Samanaikaisesti tutkimustulokset osoittavat, että ajattelutaidoiltaan kehittyneemmällä tasolla eli Piaget’n luokituksen mukaan formaalin ajattelun tasolla operoivat 16-vuotiaat nuoret eivät usko taitojensa takana olevan synnynnäinen älykkyys eivätkä pidä ongelmanratkaisuaan nopeana tai vaivattomana (Hotulainen & Telivuo, 2015). Ajatukseen synnynnäisen lahjakkuuden ja älykkyyden olemassaolosta näyttävät enemmänkin uskovan juuri ajattelun taidoiltaan heikommat lapset ja nuoret.

Voidaan siis ajatella, että kyseinen ristiriita on eräällä tapaa myös lahjakkuus- ja älykkyyskeskustelun paradoksi: yleensä ne, jotka huippusuoritustensa perusteella saavat lahjakkaan leiman, eivät niinkään usko tuloksiensa johtuvan lahjakkuudesta vaan päinvastoin työstä ja yrittämisestä. Se, miten kasvattajat ja opettajat puhuvat, voi myös aiheuttaa eroja lasten välille ajattelun taitojen kehittymisessä. Vaikka Hotulaisen ja Telivuon (2015) tutkimuksessa ei pystytty osoittamaan edellä mainittua syy-seuraussuhdetta, voidaan olettaa, että korkeampi ajattelun taso edistää myönteisten epistemologisten uskomusten syntymistä, ja toisaalta kielteiset epistemologiset uskomukset voivat hidastaa ja jopa estää formaalin ajattelutason saavuttamista (Dweck, 2008).

Lähteet:

  • Dweck, C. S. (2008). Self-theories and lessons for giftedness: a reflective conversation. Teoksessa: T. Balchin, B. Hymer, ja D. J. Matthews. (toim.) The Routledge International Companion to Gifted education, (s. 308-316). London: Routledge.
  • Hotulainen, R. & Telivuo, J. (2015). Epistemological beliefs and scientific reasoning in Finnish academic upper secondary education. Kasvatus & Aika 9(1), 92-106.
  • Schommer, M. (1990). Effects of beliefs about the nature of knowledge on comprehension. Journal of Educational Psychology, 82, 498–504.