Matemaattiset taidot ja kieli

Kaikki lapset ovat matematiikan oppijoina myös kielen oppijoita. Opittavana voi olla akateemisen, tieteenalakohtaisen kielen (matematiikan kieli) lisäksi opetuskieli (Lapset, joilla suomi ei ole äidinkieli). Kielen merkitys matemaattisten taitojen kehityksen kannalta on olennaista sekä yleisen kielellisen taidon että erityisen, matematiikkaan liittyvän sanaston ja kielenkäytön hallinnan osalta. Kieli vaikuttaa siihen, miten lapsi muodostaa merkityksiä matemaattisille asioille ja ilmiöille.

Lukukäsitteen kehittymisen kannalta erityisen matemaattisen kielen hallinta on olennaista. Sen kehitys alkaa hyvin varhain, jo 3-vuotiaana. Tällä matemaattisella kielellä viitataan käsitteisiin, joita käytetään esimerkiksi vertailussa (enemmän, monta, vähemmän) ja paikan tai ajan ilmaisussa (ennen, yläpuolella, lähellä). Jo koulun alussa osalla lapsista on merkittäviä puutteita tämän kielen hallinnassa, ja se hankaloittaa heidän myöhempää matemaattisten sisältöjen ja käsitteiden omaksumistaan. Tästä syystä jo varhaiskasvatuksessa tulisi kiinnittää huomiota matemaattiseen kieleen ja merkityksiin ja tukea lapsia, joilla näissä taidoissa ilmenee heikkouksia.

Tutkimuksissa on havaittu, että alle kouluikäisten lasten matemaattisten käsitteiden ja lukukäsitteen hallintaa pystyttiin kehittämään interventiolla, jossa heille luettiin tarinoita, jotka sisälsivät runsaasti matemaattisia käsitteitä (esimerkiksi, vieressä, lähellä). Muihin matemaattisiin taitoihin (esimerkiksi lukujen luettelu tai laskutaito) tarinoilla ei ollut vaikutusta. Vertailuun ja avaruudelliseen tilaan tai aikaan liittyvät käsitteet ovat varsin merkityksellisiä esimerkiksi sanallisten tehtävien ratkaisemisen kannalta. Myöhempinä kouluvuosina erityisesti mittaamiseen ja geometriaan liittyvän sanaston hallinta on osoittautunut hyväksi selittäjäksi sanallisten tehtävien ratkaisun kannalta, muttei niinkään muun laskutaidon kannalta. Todennäköisesti lapset hyötyisivät eniten, jos heitä tuettaisiin samanaikaisesti sekä matemaattisten käsitteiden että laskutaidon hallinnan osalta.

Matemaattisten käsitteiden omaksumista voi tukea erityisten interventioiden lisäksi esimerkiksi seuraavin tavoin:

  1. Käsitteiden käytön harjoittelu oppimistilanteissa, matikkapuhe
  2. Käsitteiden liittäminen yhteen (esimerkiksi pituusyksiköiden käytön harjoittelu suurempina kokonaisuuksina)
  3. Liikkeen tai eleiden (konkretian) lisääminen käsitteen oppimisen yhteyteen
  4. Käsitteiden tekeminen näkyväksi luokassa esimerkiksi kiinnittämällä uudet käsitteet ja niiden selitys tai kuva luokan seinälle

Matematiikan kouluoppimisen sanasto (Räsänen, 2011):

http://www.lukimat.fi/matematiikka/monimat/matematiikan-sanasto/matematiikan-sanasto/matematiikan-perusopetuksen-sanaluettelo

Kirjallisuutta:

Barner,D.,  Chow, K. & Yang, S.-J. (2009). Finding one´s meaning: A test of the relation between quantifiers and integers in language development. Cognitive Psychology 58(2009), 195–219.

Barrow, M. A. (2014). Even math requires learning academic language. Kappan March 2014. Kappamagazine.org, 35-38.