Muistin toiminnoista

Asioiden ja toimintojen oppiminen, muistissa pitäminen ja mieleen palauttaminen ovat keskeinen ihmisaivojen kyky, jota kutsutaan yleisesti muistiksi. Muistitapahtuma itsessään on hyvin monikerroksinen aktiivinen prosessi, jossa voidaan erottaa useita erilaisia toimintoja. Lieväkin muistin häiriintyminen haittaa muuta kognitiivista toimintaa ja sosiaalista kanssakäymistä. (Erkinjuntti, 1993; Suutama, 2008.)

Yleisimmin muisti on jaettu lyhyt- ja pitkäkestoiseen muistiin. Lyhyintä muistin muotoa edustavat sensoriset eli aistimuistit, jotka tarkoittavat aistien (esimerkiksi näön) avulla hankitun tiedon hetkellistä viipymistä mielessä ennen siirtymistään eteenpäin tiedonkäsittelyprosessissa. Varsinaisen lyhytkestoisen muistin alalajit ovat primaari- ja työmuisti. Primaarimuisti on mekaanista vähäisen informaation, kuten numerosarjan, säilyttämistä mielessä hetken aikaa. Työmuisti taas on edellistä laajempi käsite, ja se kattaa uuden informaation lyhytaikaisen säilyttämisen ja prosessoinnin sekä yhdistämisen aiemmin hankittuun tietoon, ennen osan siirtämistä pitkäkestoiseen muistiin. Työmuistin toiminta on liitetty nimenomaan otsalohkon etumaisen osan alueelle. (Esim. Erkinjuntti & Huovinen, 2001; Suutama, 2004; Funahashi & Kubota, 1994.)

Muisti on aktiivista toimintaa ja koostuu erilaisista prosesseista. Muistiprosessissa havaittua informaatiota työstetään. Informaation ”koodaaminen” tapahtuu työmuistissa ja vaatii pääosin tietoista prosessointia ja tavoitteellisuutta – toiminnanohjausta. Prosessoitu tieto siirtyy pitkäkestoiseen muistiin eli säilömuistiin. Säilömuistissa asiat säilyvät, mutta myös muokkautuvat. Muistin tärkeä toiminto, mieleenpalautus eli muistista hakeminen, tapahtuu työmuistin, tarkkaavaisuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen avulla. Muistin toiminta edellyttää tarkkaavaisuutta, ja sen toimintaan vaikuttaa myös ihmisen vireystila.

Lähteet

  • Erkinjuntti T. (1993). Muisti ja sen häiriöt. Teoksessa Huttunen, M., Iivanainen, M., Partinen, M. & Taipale, I. (toim.), Neuropsykiatria. Jyväskylä: Duodecim, 160–169.
  • Erkinjuntti, T. & Huovinen, M. (2001). Kun muisti pettää. WSOY, 2001.
  • Funahashi, S. & Kubota, K. (1994). Working memory and prefrontal cortex. Neuroscience Research, 21, 1, 1–11.
  • Suutama, T. (2004). Kognitiiviset toiminnot. Teoksessa Rantanen, T., Hänninen, T., Pajunen, H. & Suutama, T. (toim.), Geropsykologia. WSOY, 76–108.
  • Suutama, T. (2008). Muisti ja oppiminen. Teoksessa Heikkinen, E. & Rantanen, T. (toim.) Gerontologia. 2. painos. Keuruu: Otava, 192–203.