Ajattelun taidot koulumaailmassa

Miten määritellä ajattelun taidot?

Ajattelun taidot voidaan ymmärtää monin eri tavoin. Kysyttäessä lapselta tai aikuiselta, mitä ajattelun taidot tarkoittavat, pystyy lähes jokainen muodostamaan vastauksen oman kokemusmaailmansa pohjalta. Kuusivuotias tyttäreni sanoi, että ajattelun taidot tarkoittavat sitä, että ”osaa miettiä… ja vastata”. Toisille ajattelun taidot edustavat esimerkiksi taitoa ratkaista päivittäisiä ongelmia (selvitä perheen viikko-ohjelmasta), nähdä asioita eri näkökulmasta (luovuutta), päätellä asioita, suoriutua nopeasti erilaisista tehtävistä, punnita eri vaihtoehtoja tai nähdä mahdollisuuksia siellä missä muut eivät niitä näe. Laajasti määriteltynä ajattelutaidot ovat ryhmä sellaisia kognitiivisia valmiuksia ja taitoja, jotka helpottavat ympäröivään kulttuuriin ja maailmaan sopeutumista. Ajattelun taidoille on siis vaikea löytää yksiselitteistä määritelmää, ja näin ollen ajattelun taitojen määritteleminen tietystä näkökulmasta jättää aina jotain määrittelyn ulkopuolelle.

Koulumaailmassa ajattelun taitoja on määritelty eri näkökulmista. Ajatellaan-hankkeessa ajattelun taidoilla tarkoitetaan yleisiä ja ajan myötä kehittyviä kognitiivisia taitoja (Adey, Csapó, Demetriou, Hautamäki& Shayer, 2007), jotka kehittyvät biologisen kypsymisen ja oppimisen yhteistuloksena. Tässä määritelmässä on olennaista, että ajattelun taidot edustavat muuttuvaa ja kehittyvää ominaisuutta eivätkä siis ole sidoksissa lapsen perimään (toisin kuin esimerkiksi älykkyysosamäärä) ja että niitä voidaan hyvällä opetuksella kehittää jokaisessa lapsessa. Koulussa kyseisiä taitoja edustavat parhaiten tiedonkäsittely-, ongelmanratkaisu- ja metakognitiiviset taidot. Koulutien alkuvaiheessa näihin taitoihin luokitellaan usein seuraavat ajattelun taidot: tiedon organisointi (luokittelu ja sarjoittaminen), spatiaalinen hahmottaminen, aikajärjestyksen sekä syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ja sääntöjen noudattaminen.

Miten määritellä ajattelun taidot?

Koulutien alkuvaiheessa ajattelun taidot voidaan määritellä seuraavien taitojen avulla:

• tiedon organisointi (luokittelu ja sarjoittaminen),
• spatiaalinen hahmottaminen
• aikajärjestyksen ymmärtäminen
• syy-seuraussuhteiden oivaltaminen
• sääntöjen noudattaminen.

Lähteet:

  • Adey, P., Csapó, B., Demetriou, A., Hautamäki, J., & Shayer, M. (2007). Can we be intelligent about intelligence? Why education needs the concept of plastic general ability. Educational Research Review, 2(1), 75–97.

Lue lisää:

Koulutus, oppiminen ja ajattelun taidot

Ajattelun taitojen kehittymisen tukeminen osana perusopetusta