Niiden lasten tukeminen, joilla suomi ei ole äidinkieli

Suomenkielisessä koulussa tai varhaiskasvatuksessa olevat lapset, joilla suomi ei ole äidinkieli, muodostavat varsin heterogeenisen ryhmän sekä taustaltaan että kielitaidoltaan. Maahanmuuttajilla viitataan kaikkiin Suomeen muualta muuttaneisiin henkilöihin. Termin yhteydessä ei määritellä maahantulon syytä. Käsitteellä voidaan tarkoittaa sekä paluumuuttajia (on aiemmin asunut Suomessa tai osaa suomea ainakin jonkin verran muuten) että ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Tilastokeskus käyttää termiä vieraskieliset lapset, joihin kuuluvat kaikki ne lapset, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Osa näistä lapsista on monikielisiä.  Maahanmuuttajaoppilaiden matematiikan osaamisen on todettu peruskoulun päättövaiheessa olevan heikompaa kuin kantaväestöllä, ja se vaikuttaa luonnollisesti jatko-opintoihin.

Opetuskielen heikko hallinta vaikuttaa kaikkeen oppimiseen. Esimerkiksi matematiikan vaikeudet korostuvat niillä lapsilla, joilla suomen kielen taito on heikko. Opetuskielen heikko osaaminen vaikuttaa erityisesti sanallisten tehtävien ja matemaattisten käsitteiden hallintaan (matemaattinen kieli), mutta ei niinkään ei-kielelliseen matemaattiseen osaamiseen (esimerkiksi vähennyslaskualgoritmin hallinta). Matemaattisten taitojen pohjaa rakennetaan esiopetuksessa tai koulussa kielellä, joka ei siinä vaiheessa vielä välttämättä ole oppijan vahvin kieli. Koulua aloittavilla lapsilla suomen kielen heikko osaaminen voi näkyä erityisesti matemaattisissa suhdetaidoissa.

Kun suomea heikosti osaavalla lapsella havaitaan matemaattisten taitojen oppimisessa haasteita, on tilanne arvioitava laaja-alaisesti. Ensimmäiseksi olisi  selvitettävä, johtuvatko oppimisen pulmat heikosta suomen kielen taidosta vai erityisistä vaikeuksista matemaattisten taitojen oppimisessa. Matemaattisia taitoja arvioitaessa on huomioitava, ettei vaikeuksia välttämättä ole kaikilla matemaattisten taitojen osa-alueilla. Arviointitilanteessa lapselle on annettava kylliksi vastausaikaa, koska tehtävän prosessoiminen vie häneltä enemmän aikaa (todennäköisesti hän miettii mielessään tehtävää omalla äidinkielellään). Oppimisen vaikeuksien taustalla voi suomen kielen tai matemaattisen osaamisen lisäksi tai ohella olla yleinen sanavaraston köyhyys, opiskelutaitojen puutteet tai traumaattiset kokemukset. Laaja-alaisen arvioinnin perusteella tehdään suunnitelma siitä, tarvitseeko lapsi sillä hetkellä tukea pääasiassa suomen kielen oppimisessa, matemaattisissa taidoissa vai jossain muussa asiassa.

Tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia, kun lapsia joiden äidinkieli ei ole suomi, on tuettu pienryhmäharjoittelulla. Selkeä kielenkäyttö on tärkeää, samoin lasten oppimismotivaation ylläpito. Matemaattisten käsitteiden ymmärtämiselle ja käyttämiselle (matemaattisen kielen tukemiselle) on tarjottava kylliksi harjoitusta ja riittävästi miettimisaikaa (toisella kielellä työskentely hidastaa prosessointia). Usein tehokkaaksi on havaittu eksplisiittinen opetus. Ohjaavalla puheella täydennetyn ThinkMath-harjoitusohjelman avulla on kyetty edistämään esiopetusryhmässä maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisia matemaattisia taitoja (https://bulletin.nmi.fi/2018/11/23/maahanmuuttajataustaisten-lasten-varhaisten-matemaattisten-taitojen-interventiotutkimus/).

Monikulttuurinen matematiikan opetus:

http://www.lukimat.fi/matematiikka/monimat/monikulttuurinen-matematiikan-opetus

Matematiikan sanastoja eri kielillä:

https://edu.fi/yleissivistava_koulutus/maahanmuuttajien_koulutus/verkkomateriaaleja_opetukseen

Matematiikan perusteiden kouluoppimisen sanasto:

http://www.lukimat.fi/matematiikka/monimat/matematiikan-sanasto/matematiikan-sanasto/matematiikan-perusopetuksen-sanaluettelo

Bautista, D., Mitchelmore, M. & Mulligan, J. (2009). Factors influencing Filipino children´s solutions to addition and subtraction word problems. Educational Psychology 29(6), 729–745.                                    

Byrd Hornburg, C., Schmitt, S.A. & Purpura, D. L. (2018). Relations between preschoolers´ mathematical language understanding and specific numeracy skills. Journal of Experimental Child Psychology 176(2018), 84–100. 

Räsänen, P. (2011). Matemaattisten oppimisvaikeuksien arviointi esi- ja alkuopetusikäisillä maahanmuttajalapsilla. NMI-Bulletin 21(1), 43–53.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (2015). Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 12/2015. Helsinki: Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Vukovic, R.K. & Lesaux, N.M.(2013). The language of mathematics: Investigating the ways language counts for children’s mathematical development. Journal of Experimental Child Psychology 115(2013), 227–244.

Westerholm, A. & Aunio, P. (2018). Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen interventiotutkimus. NMI-Bulletin 28(3), 32–48.