Konkreettisuus

Oppisisällön tai -materiaalin konkreettisuus

  • Oppimateriaalin konkreettisuus tukee kiinnostuksen viriämistä
  • Konkreettisuus edesauttaa ymmärryksen syntymistä

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että tietyt tehtävän tai tilanteen ominaisuudet tukevat oppijan tarkkaavaisuuden kohdentumista, eli herättävät oppijan kiinnostuksen ainakin hetkellisesti. Tällaisia ominaisuuksia ovat mm. tehtävän yllätyksellisyys, huumori ja uutuus (Silvia, 2006). Tehtävän tai oppimateriaalin konkreettisuus on myös yksi ominaisuus, jolla on todettu olevan yhteys kiinnostuksen heräämiseen. Koska konkreettisuus nousee usein esille erityisesti matematiikan opetuksen välineitä pohdittaessa, sitä käsitellään myös tässä lyhyesti.

Konkreettisuudella saatetaan tarkoittaa hieman eri asioita riippuen siitä, millainen tehtävä on kyseessä. Tekstissä konkreettisuutta voidaan tukea selittämällä ja kuvaamalla abstrakteja ilmiöitä tai käsitteitä käytännön esimerkkien ja arkipäivän tilanteiden avulla (Wade, 2001). Tehtävään liittyvät kuvat ja tietokonesovelluksissa (esim. simulaatioissa) käytettävät esitystavat voivat myös vaihdella abstraktisuus- tai konkreettisuustasoltaan. Lähinnä konkreettista ääripäätä ovat kuvat ja representaatiot, joissa asia tai ilmiö pyritään esittämään yksityiskohtaisesti sellaisena ja siinä ympäristössä kuin se todellisuudessa esiintyy (Moreno ym., 2011). Matematiikan alkuopetuksessa kuvia lapsille tutuista esineistä tai asioista käytetään usein apuna esimerkiksi lukumäärien ja vertailun oppimisessa.

Tietyn matemaattisen käsitteen opettamisessa voidaan edetä konkreetista abstraktiin vaiheittain. Konkreettisuus tarkoittaa tällöin usein sitä, että tietty käsite mallinnetaan aluksi sellaisen oppimateriaalin avulla, jota lapsilla on myös mahdollisuus itse kokeilla, kosketella ja käyttää esimerkiksi laskemisessa tai vertailussa apuna. Motivaatiotutkimuksessa tämänkaltaisen konkreettisuuden hyötyä on selitetty sillä, että se helpottaa alustavan ymmärryksen syntyä (”mistä tässä on kyse”), auttaa lasta muodostamaan oman mielikuvan asiasta ja siten myös kiinnittymään ja keskittymään tehtävän sisältöön (Sadoski, 2001).  Kiinnostuksen viriämistä ylipäätään tukee tutkimusten mukaan se, jos tehtävässä on jokin tuttu elementti, jonka oppija tunnistaa ja josta hänellä on jotakin aikaisempaa kokemusta ja tietoa. Toisin sanoen, oppimateriaalin konkreettisuus helpottaa oppijan aikaisemman tietovarannon aktivoitumista (Sadoski ym., 2000).

On kuitenkin huomattava, että matematiikan opetuksessa konkreettisuutta pidetään hyödyllisenä erityisesti tiettyjen perustaitojen opettamisen alkuvaiheessa. Tämän jälkeen tavoitteena on, konkreettisuutta vaiheittain ”häivyttämällä”, siirtyä kohti abstraktimpia mallintamistapoja, jotta ilmiön ja käsitteiden ymmärrys ei jäisi liian tilannesidonnaiseksi ja hidastaisi taidon yleistymistä (Brown ym., 2009; McNeil & Fyfe, 2012). Myös kiinnostustutkimuksen mukaan konkreettisuus tukee sekä motivaatiota että oppimista parhaiten harjoittelun alkuvaiheessa. Osaamisen ja kiinnostuksen syventyessä oppijan valmius ja odotukset oppisisältöä tai -materiaalia kohtaan muuttuvat; monimutkaisempi ja abstraktimpi materiaali ”koukuttaa” edistynyttä oppijaa enemmän (Silvia, 2006).

 Lähteet

  • Brown, M. C., McNeil, N. M., & Glenberg, A. M. (2009). Using concreteness in education: Real problems, potential solutions. Child Development Perspectives, 3, 160–164.
  • McNeil, N. M., Fyfe, E. R. (2012). “Concreteness fading” promotes transfer of mathematical knowledge. Learning and Instruction, 22, 440–448.
  • Moreno, R., Ozogul, G. & Reisslein, M. (2011). Teaching with concrete and abstract visual representations: Effects on students’ problem representations, and learning perceptions. Journal of Educational Psychology, 103, 32–47.
  • Sadoski, M. (2001). Resolving the effects of concreteness on interest, comprehension, and learning important ideas from text. Educational Psychology Review, 13, 263–281.  
  • Sadoski, M., Goetz, E. T, & Rodriguez, M. (2000). Engaging texts: Effects of concreteness on comprehensibility, interest and recall in four text types. Journal of Educational Psychology, 92, 85–95.
  • Silvia, P. J. 2006. Exploring the psychology of interest. New York: Oxford University Press.
  • Wade, S. E. (2001). Research on importance and interest: Implications for curriculum development and future research. Educational Psychology Review, 13, 243–261.