Interventiotutkimus

Interventio-ohjelmien ja tutkimuksen keskeisiä elementtejä

Muun muassa RTI-lähestymistapaa noudatettaessa on muutama tärkeä asia, jotka kasvatusalan ammattilaisen kannattaa huomioida, kun lapsen toiminnan muutokseen tähtääviä interventio-ohjelmia otetaan käyttöön (Fuchs ym., 2012; Fuchs & Fuchs, 2001; Gresham ym., 2000). Ensinnäkin interventio-ohjelman on oltava ongelmanratkaisuun sopiva (engl. functionally relevant), toisin sanoen ohjelmassa pitää keskittyä ratkaisemaan sitä oppimisen pulmaa, joka lapsella on.

Toiseksi on tärkeää, että interventio-ohjelma perustuu tutkimukseen (engl. evidence-based) ja on todettu sopivaksi korjaamaan todettua pulmaa. Tämä vaatimus liittyy tarpeeseen päästä eroon uskomushoidon tyyppisistä harjoitusohjelmista, joiden taustalla ei ole tutkimukseen perustuvaa teoreettista viitekehystä eikä niiden vaikuttavuutta ole tutkimuksella koeteltu. Vaikka lääketieteen puolelta tutun ns. plasebo-efektin on havaittu vaikuttavan kuntoutustyössäkin, niin uskomushoitoihin liittyy riski ihmisen hädänalaisen aseman väärinkäytöstä. Siksi on tärkeää, että kun opettaja tai kasvattaja valitsee käyttöönsä interventio-ohjelman, hän varmistaa, millaiseen tutkimukseen se perustuu ja miten tehokkaasti sen voi ajatella auttavan lapsen toiminnan muuttamisessa.

Kolmas tärkeä vaatimus on se, että interventio-ohjelma toteutetaan huolellisesti (engl. treatment fidelity). Jos ohjelmaa muokataan, siitä voi jäädä pois juuri ne elementit, jotka ovat tärkeitä oppimisen edistämiseksi. Opetuksen ammattilaisen kannattaa seurata ja dokumentoida, onko osaaminen tai käyttäytyminen muuttunut ja onko se tapahtunut interventio-ohjelman ansiosta.

Neljäs huomionarvoinen asia on pohtia sitä, kuinka hyvin yhdessä kulttuurissa kehitetyt interventio-ohjelmat ovat siirrettävissä toiseen kulttuuriin. Opetus- ja arviointimenetelmät eivät ole koskaan eri kulttuureissa täysin samanlaisia, koska kysymykset ja käytetyt kuvat ovat yleensä kulttuurisidonnaisia.

Matematiikan oppimisvaikeuksia selvittävät interventio-tutkimukset ovat merkittävässä osassa uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa. Tässä tutkimustraditiossa haasteina ovat muun muassa tutkimusasetelman kehittäminen (esim. fidelity and measurement issues), se, miten laboratorio-oloissa saadut tulokset voidaan siirtää päiväkoti- ja kouluympäristöön tukemaan heikkojen osaajien oppimista, sekä se, miten voidaan varmistaa harjoitteluohjelmilla saatujen positiivisten tulosten pysyvyys ja leviäminen muuhun oppimiseen (siirtovaikutus, transfer-efekti).

Lue lisää interventiotutkimuksen metodologiasta:

Lähteet

  • Fuchs, L. S. & Fuchs, D. (2001). Principles for the prevention and intervention of mathematics difficulties. Learning Disabilities Research and Practice, 16(2), 85–95.
  • Fuchs, L. S., Fuchs, D. & Compton D. L. (2012). The early prevention of mathematics difficulty: Its power and limitations. Journal of Learning Disabilities, 45(3), 257–269.
  • Gresham, F. M., MacMillan, D. L., Beebe-Frankenberger & Bocian K. M. (2000). Treatment Integrity in learning disabilities intervention research: Do we really know how treatments are implemented? Learning Disabilities Research & Practice, 15(4), 198–205.