Toiminnanohjauksen arvioinnista

  • Kognitiiviset testistöt
  • Arviointi- ja kyselylomakkeet
  • Käyttäytymisen arviointi

Toiminnanohjauksen arviointi on monitahoinen tehtävä, jonka pääperiaatteena on huomioida toiminnanohjauksen omatahtinen kehittyminen sekä erilaisissa olosuhteissa tehtyjen arvioiden vertailtavuus. Varhainen arviointi on aina suotavaa, mutta tärkeää on myös jatkuva arviointi. Varhainen puuttuminen ja sopivan tuen löytyminen ovat aina lapsen etu.

Osa toiminnanohjauksen arviointia on psykologinen tutkimus, jossa kognitiivisilla testeillä saadaan tietoa toiminnanohjauksen erityispiirteistä. Testien tuloksien tulkinnassa täytyy kuitenkin käyttää kriittisyyttä: testit ovat useimmiten kahden kesken suoritettuja strukturoituja testejä, eivätkä toiminnanohjauksen ongelmat näy tällaisissa tilanteissa samoin kuin esimerkiksi luokkatilanteissa, joissa häiriöherkkyys ilmenee. (Klenberg ym., 2010.)

Kognitiivisten testien lisäksi toiminnanohjauksen arvioinnissa keskeinen väline on kyselylomake, jolle tietoa ja havaintoja voidaan kerätä. Kyselylomakkeilla saadaan tärkeää tietoa toiminnanohjauksen ilmenemisestä eri tilanteissa (esim. koulussa, kotona), ja aina jos mahdollista, usean arvioitsijan havainnoimana. Klenbergin ja muiden (2010) mukaan käyttäytymiseen keskittyvien kyselylomakkeiden erottelukyky on varsin hyvä; luotettavan arvioinnin tulisikin perustua asianmukaiseen standardointitutkimukseen, jolla on riittävän vankat psykometriset ominaisuudet. (Klenberg ym., 2010; 2001.)

Huomioitavaa on kuitenkin se, että kyselylomakkeen antama tulos on subjektiivinen, siihen vaikuttavat havainnoijan asenteet ja tulkinta. Hyvä toiminnanohjauksen arviointi koostuu monesta erilaisesta arviosta. Kyselylomakkeet eivät yksin riitä arvioinnin perustaksi, vaan lisäksi tarvitaan erilaisia kognitiivisia testejä sekä laajaa ja monipuolista havainnointia.

Huomioitavaa:

  • Toiminnanohjaukseen vaikuttavat erilaiset tilanteet, esimerkiksi koululuokan ja kodin, erilaiset olosuhteet.
  • Jatkuva arviointi on tärkeää!

Lähteet

  • Klenberg, L., Jämsä, S., Häyrinen, T. & Korkman, M. (2010). Keskittymiskysely, käsikirja. Helsinki: Psykologien kustannus.
  • Klenberg, L., Korkman, M. & Lahti-Nuuttila, P. (2001). Differential development of attention and executive functions in 3- to 12-year-old Finnish children. Developmental Neuropsychology, 20(1), 407–428.