Motivaatio

Motivaatio oppimisessa

Mistä on kyse silloin, kun ajattelemme, että lapsi on motivoitunut tai ei ole motivoitunut? Entä mikä merkitys lapsen motivaatiolla on hänen oppimisensa kannalta? Mitä opettaja voi tehdä? Miten motivaation käy, jos oppiaine tuntuu vaikealta, tai jos lapsi menestyy siinä heikosti? Miten luokkaympäristössä voidaan tukea lapsen motivaatiota?

Tässä osiossa pyritään selventämään sitä, mitä motivaatiolla tarkoitetaan kasvatuspsykologisessa tutkimuksessa. Motivaatiota kuvataan muutaman keskeisen käsitteen kautta, joiden on todettu olevan erityisen merkityksellisiä oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta. Pyrkimys on lisätä lukijan tietoisuutta siitä, miten lapsen motivaatio ilmenee, mitkä tekijät siihen vaikuttavat, ja miten tämä tieto voisi hyödyttää opettajaa käytännön työssä.

Yksilölliset erot -osiossa kuvataan lasten yksilöllisiä motivaatiotaipumuksia ja sitä, miten oppimisen vaikeudet saattavat heijastua motivaatioon.

Oppimisympäristö-osio sisältää tietoa opettajan roolista lasten motivaation tukemisessa.

Tekstissä keskitytään puhumaan motivaatiosta lapsen oppimisen yhteydessä (ns. suoritusmotivaatio). On huomattava, että motivaatiota voidaan lähestyä useiden erilaisten teoreettisten viitekehysten kautta ja erilaisia käsitteitä käyttäen, joista tässä keskitytään vain rajattuun osaan. Teoreettisen tiedon sijaan painopiste on ilmiöiden kuvailussa ja siinä, miten tutkimuksissa saatu tieto voisi auttaa opettajaa ymmärtämään paremmin eri tavoin oppimiseen motivoituneita lapsia. Motivaatiota ja siihen liittyviä tekijöitä tarkastellaan osittain oppiainesisällöstä riippumattomasti, osittain esiin tuodaan erityisesti matematiikan oppimisen kannalta keskeisiä asioita.

Mitä motivaatio on ja miten se syntyy?

  • Motivaatio on toimintaan yllyttävä, sitä ohjaava ja energisoiva prosessi
  • Motivaatio on osa lapsen persoonallisuutta (motivaation yksilöllinen ulottuvuus)
  • Motivaatio on myös tietyssä tilanteessa syntyvä tila (motivaation tilannekohtainen ulottuvuus)
  • Motivaatio viriää lapsen ominaisuuksien ja ympäristön vuorovaikutuksessa
  • Lapsen motivaatioon voidaan vaikuttaa ympäristön kautta, mutta kaikille ja kaikkiin tilanteisiin päteviä yleisiä ohjeita on vaikea antaa
  • Oppimishistoria (onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset) muokkaavat motivaatiota
  • Motivaatio on yhteydessä lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin

Mitä motivaatio ei ole?

  • Motivaatio ei ole lapsen muista ominaisuuksista irrallinen ilmiö
  • Motivaatio ei ole ympäristöstä riippumaton ilmiö
  • Motivaatio ei ole synonyymi toiminnalle, mutta se saattaa näkyä lapsen toiminnan tasolla
  • Motivaatio ei ole muuttumaton ominaisuus
  • Motivaatiota ei voi varsinaisesti opettaa, mutta sitä voi mallintaa ja tukea

Motivaatio on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat monet tekijät. Motivaation kehittymisessä ja viriämisessä on kyse siitä, että tietynlainen lapsi (kaikkine ominaisuuksineen) kohtaa tietynlaisen ympäristön ja reagoi siihen tietyllä, itselleen ominaisella tavalla. Siten motivaatio ei ole koskaan persoonasta ja tilanteen ominaisuuksista riippumatonta.

Motivaatiota voidaan siis kuvata esimerkiksi seuraavien näkökohtien kautta:

    • Mitä lapsi oppimistilanteessa TAVOITTELEE
    • Miten hän ODOTTAA selviytyvänsä
      • Käsitys omista taidoista
      • Käsitys siitä, mihin toiminta johtaa
    • Kuinka mielekkääksi hän opittavan asian tai sisällön kokee
      • Tärkeys
      • Kiinnostavuus
      • Hyöty

Oppimisprosessiin vaikuttavien tekijöiden välisiä yhteyksiä on pyritty kuvaamaan oheisen yksinkertaistetun mallin avulla (Kuvio 1). Mallin tarkoitus on havainnollistaa sitä, kuinka monen tekijän ja ilmiön vuorovaikutukseen lapsen toiminta oppimistilanteessa pohjautuu. On kuitenkin huomattava, että malliin on valittu vain joitakin keskeisiä sisältöjä, ja pääosin vain sellaisia käsitteitä, joihin tämän osion teksteissä viitataan.

Kuvio 1. Motivaatio osana oppimisprosessia

 Kuvion saa suuremmaksi sitä klikkaamalla.