Matemaattisten taitojen arviointi

Koko lapsiryhmän matemaattisten taitojen kehitystä kannattaa seurata ja ottaa tarkempaan arvioon ne lapset, joiden taidoissa vaikuttaa olevan puutteita. Tällöin arvioinnissa on hyvä käyttää sekä taitojen arviointiin suunnattua arviointivälinettä että lapsen toiminnan laadullista arviointia (työskentelyn seuranta, haastattelu). Matemaattisten taitojen arviointivälineet eivät ole “perinteisiä koulukokeita” , vaan niiden avulla on tarkoitus selvittää lapsen osaaminen esimerkiksi suhteessa omaan ikäryhmäänsä. Näillä arviointivälineillä on hyvin tarkat ohjeet, jotka on koottu arviointivälineen käyttäjän muistilistaksi. Lasten riskiä matemaattisiin oppimisvaikeuksiin voidaan melko hyvin arvioida jo ennen esiopetusta. On ehdottomasti parempi ennakoida mahdollisia oppimisvaikeuksia ja tarjota lapselle tukea taitojen oppimisessa kuin odottaa vaikeuksien olevan ilmeisiä. Matemaattisen osaamisen puutteilla on taipumus kasvaa yhä suuremmaksi taitoeroksi tavanomaisesti suoriutuviin nähden.

Matemaattisia taitoja ja taitopuutteita arvioitaessa heikon suoriutumisen rajana yleisesti pidetään lapsen tuloksen jäämistä standardoiduissa matemaattisia taitoja mittaavissa testeissä heikoimpaan neljännekseen vähintään kahdella mittauskerralla. Arviointitilanteessa moni tekijä vaikuttaa arviointitulokseen matemaattisen osaamisen lisäksi. Lapsi voi kokea arviointitilanteen ahdistavana tai hänen voi olla vaikea keskittyä tehtäviin. Mikäli lapsella on kielellisiä vaikeuksia, voi ohjeiden ymmärtäminen tuottaa lisävaikeuksia. Monikielisillä ja maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on vaarana oppimisvaikeuksien ylidiagnosointi erityisesti pian maahanmuuton jälkeen ja koulun alkuvaiheessa. Suomen kielen osaamisen lisäksi myös erilainen kulttuuritausta on huomioitava taitojen arvioinnissa.

Arvioitavina taitoina koulun alkuvaiheen molemmin puolin ovat mm. matemaattis-loogiset perustaidot (sarjoitus, luokittelu, yksi-yhteen vastaavuus, matemaattisen perussanaston hallinta, aritmeettiset periaatteet, paikka-arvo ja kymmenjärjestelmän rakenne), laskemisen taidot (lukujono eteen- ja taaksepäin, annetusta luvusta edeten, hyppäyksittäin edeten), numeromerkit ja muut matemaattiset symbolit, aritmeettiset perustaidot (laskustrategiat, yhteen- ja vähennyslaskemisen sujuvuus ensin lukualueella 0–20 ja myöhemmin 0–100) sekä lukumääräisyyden taju.

 

LukiMat: Perustaitojen arviointi

http://www.lukimat.fi/matematiikka/tietopalvelu/perustaitojen-arviointi

Kirjallisuutta:

Aunola, K., Leskinen, E., Lerkkanen, M.-K. & Nurmi, J.-E. (2004). Developmental dynamics of math performance from preschool to grade 2. Journal of Educational Psychology  96(4), 699–713.

Geary, D. C. (2013). Early foundations for mathematics learning and their relations to learning disabilities. Current Directions in Psychological Science 22(1), 23–27.

Krajewski, K. & Schneider, W. (2009). Early development of quantity to number-word linkage as a precursor of mathematical school achievement and mathematical difficulties: Findings from a four-year longitudinal study. Learning and Instruction,19, 513–526.

Mononen, R., Aunio, P., Väisänen, E., Korhonen, J. & Tapola, A. (2017). Matemaattiset oppimisvaikeudet. Jyväskylä: PS-Kustannus.