Miten toiminnanohjausta voi harjoittaa?

Toiminnanohjausta tuettaessa lähtökohtana tulee olla hyvä lapsen ja tilanteen tuntemus, joka luo pohjan yksilöllisille ja siten tehokkaille tukitoimenpiteille. Yleisten tukitoimien sijasta toiminnanohjauksen tukitoimet ja interventiot tulee siis suunnitella yksilöllisesti erittelemällä lapsen vaikeudet ja ne tilanteet, joissa ongelmat ilmenevät.

Toiminnanohjauksen kehityksellisyys luo haasteita etenkin toiminnanohjauksen arviointiin ja osaltaan myös erilaisten interventioiden käyttämiseen. Kun eri toiminnanohjauksen osa-alueet eritellään, on käytössämme työmuisti-interventioita, mutta juuri toiminnanohjauksen kehityksellisyyden takia olisi tärkeää harjoittaa kaikkia toiminnanohjauksen osa-alueita. Tällä hetkellä päiväkodissa tai koulussa käytettäviä interventioita ei vielä paljoa ole tarjolla, mutta aiheen runsaan tutkimuksen myötä tulevaisuus saattaisi näyttää positiiviselta. Interventiosta, joita on käytetty päiväkodissa ja jotka ovat tutkimuksella koeteltuja, on kuitenkin saatu hyviä tuloksia.

Toiminnanohjauksen interventioiden tutkimuksista

Lasten suoriutumista toiminnanohjausta vaativissa tehtävissä on pystytty parantamaan esimerkiksi lyhyellä musiikki-interventiolla (Moreno ym., 2011b), toiminnanohjausta tukevalla opetussuunnitelmalla (Diamond ym, 2007) ja mindfulness-harjoittelulla (Flook ym., 2010). Interventioissa käytettiin oppimispelejä muistuttavia harjoitteita, jotka useimmiten pohjautuivat toiminnanohjauksen testaamisessa käytettäviin tehtäviin.

Tietokoneavusteisilla inhibition ja visuospatiaalisen työmuistin interventioilla on saatu aikaan positiivisia vaikutuksia inhibitioon ja työmuistiin, erityisesti spatiaaliseen ja verbaaliseen työmuistiin. Tutkimukseen osallistuneet lapset olivat iältään 4–5 -vuotiaita, ja työmuistiharjoitusten jälkeen joidenkin lasten tarkkaavaisuudessa huomattiin parannusta. (Thorell ym., 2008.)

Bergman Nutleyn ja muiden (2011) interventiotutkimuksessa tutkittiin, voidaanko pienten lasten (4v.) joustavaa älykkyyttä (Gf, fluid intelligence) harjoittaa tietokoneavusteisilla nonverbaalista päättelyä vaativilla tehtävillä ja saadaanko nonverbaalista päättelyä ja työmuistia harjoittavilla tehtävillä aikaiseksi siirtovaikutusta toisiinsa. Tulosten mukaan nonverbaalin päättelyn harjoittelu paransi suoritusta joustavaa älykkyyttä mittaavissa testeissä ja työmuistiharjoittelun vaikutukset nähtiin itse työmuistissa.

Ruedan ja muiden (2005) interventiotutkimuksessa tarkasteltiin eksekutiivisen tarkkaavaisuuden kehitystä 4- ja 6-vuotiailla lapsilla sekä intervention vaikutusta eksekutiivisen tarkkaavaisuuden testisuoriutumiseen. Eksekutiivisessa tarkkaavaisuudessa olennaista on kyky käsitellä ristiriitoja.

Harjoitteilla oli positiivinen vaikutus, ja tutkimuksessa arvioitiin, että harjoitteiden vaikutus oli noin puolet siitä, mitä lapset olisivat luonnollisen kehityksen kautta saavuttaneet 4:n ja 6 ikävuoden välillä. Lisäksi harjoitteiden jälkeen lasten havaittiin suoriutuvan paremmin älykkyystestissä (Kaufman Brief Intelligence Test, K-BIT); testisuoriutuminen parani eniten osiossa, joka mittaa kulttuurista riippumatonta älykkyyttä, kuten ei-kielellistä päättelyä ja sujuvaa ajattelua. Yksi mahdollinen selittävä tekijä on, että yleistä älykkyyttä (general intelligence) kuormittavat tehtävät aktivoivat eksekutiiviseen tarkkaavaisuuteen yhdistettyjä alueita (Duncan ym., 2009).

Röthlisbergerin ja muiden (2012) interventiotutkimus on esimerkki toiminnanohjauksen kokonaisvaltaisesta harjoittamisesta, jossa pureudutaanperuskomponentteihin eli työmuistiin, inhibitioon ja kognitiiviseen joustavuuteen. Interventio toteutettiin päiväkodeissa (5–6-vuotiaita lapsia) erilaisin yksilö-, pari- ja ryhmäharjoituksina. Intervention harjoitteina käytettiin erilaisia oppimispelejä, joita yhdisti lapsia motivoiva kehystarina. Tästä interventiosta saadut tulokset olivat hyviä, ja kaikkia toiminnanohjauksen osa-alueita onnistuttiin harjoittamaan. Toimivuutensa ja käytännöllisyytensä takia interventio on tuotteistettu”Nele und Noa im Regenwald, Berner Material zur Förderung exekutiver Funktionen” -interventioksi. Sitä tutkitaan myös Suomessa lapsilla, jotka ovat vaativan erityisen tuen piirissä.

Edellä lyhyesti kuvatut tutkimukset antavat tukea toiminnanohjauksen harjoittamiselle, etenkin lapsen ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja varhaisessa puuttumisessa.

 

Lähteet

  • Bergman Nutley, S., Söderqvist, S., Bryde, S., Thorell, L. B., Humphreys, K. & Klingberg, T. (2011). Gains in fluid intelligence after training non-verbal reasoning in 4-year-old children: a controlled, randomized study. Developmental Science, 14, 591–601.
  • Diamond, A., Barnett, W. S., Thomas, J. & Munro, S. (2007). Preschool program improves cognitive control. Science, 30, 1387–1388.
  • Duncan, J., Seitz, R. J., Kolodny, J., Bor, D., Herzog, H., Ahmed, A., Newell, F. N. & Emslie, H. (2009). A neural basis of general intelligence. Science, 289, 457–460.
  • Flook, L., Smalley, S. L., Kitil, J. M., Galla, B. M., Kaiser-Greenland, S., Locke, J. & Kasari C. (2010). Effects of mindful awareness practices on executive functions in elementary school children. Journal of Applied School Psychology, 26, 70–95.
  • Moreno, S., Friesen, D.& Bialystok, E. (2011b). Effect of music training on promoting preliteracy skills: Preliminary causal evidence. Music Perception, 29, 165–172.
  • Rueda, M. R., Rothbart, M. K., McCandliss, B. D., Saccomanno, L. & Posner, M. I. (2005). Training, maturation, and genetic influences on the development of executive attention. Proceedings of the National Academy of Science USA, 102, 14931–14936.
  • Röthlisberger, M., Neuenschwander, R., Cimeli, P., Michel, E. & Roebers, C. M. (2012). Improving executive functions in 5- and 6-year-olds: Evaluation of a small group intervention in prekindergarten and kindergarten children. Infant and Child Development, 21, 411–429.
  • Thorell, L. B., Lindqvist, S., Bergman, S., Bohlin, G. & Klingberg, T. (2008). Training and transfer effects of executive functions in preschool children. Developmental Science, 11, 969–976.