Kuten aiemmin olet jo lukenut, tietokone tarvitsee laitteiston lisäksi laitteita hallitsevan ohjelmiston eli käyttöjärjestelmän. Tällä sivulla kerrotaan mm. seuraavista asioista:

• On olemassa erilaisia käyttöjärjestelmiä: mm. Windows, Linux ja Mac OS
• Käyttöjärjestelmistä on erilaisia versioita: mm. Windows 10 ja 11
• Käyttöjärjestelmiä voidaan käyttää erilaisten käyttöliittymien avulla: esimerkkinä merkkipohjainen ja graafinen käyttöliittymä
• Erilaisisissa graafisissa käyttöliittymissä on paljon samoja piirteitä: mm. käynnistysvalikko, työpöytä jne.

Kun osaat tunnistaa käyttöliittymille tyypilliset osat, osaat useimmiten käyttää niin Windows-, Linux- kuin Mac OS -käyttöjärjestelmääkin.

Käyttöjärjestelmän merkitys tietokoneelle

Käyttöjärjestelmä on ohjelmakokonaisuus, joka huolehtii käyttämäsi tietokonelaitteiston ja siihen asennettujen ohjelmien yhteistoiminnasta. Käyttöjärjestelmä mahdollistaa mm.

• tietokoneeseen liitettyjen laitteiden tunnistamisen ja käyttöönoton
• ohjelmien asentamisen ja käytön sekä
• tiedostojen käsittelyn

Mitä tapahtuu, kun kytket virran tietokoneeseen tai älypuhelimeen?
– Tietokone tarkistaa sen osien ja siihen liitettyjen laitteiden toimivuuden, ja alkaa etsiä käyttöjärjestelmää liitetyiltä tallennuslaitteilta (kiintolevyltä tai muisteilta).
– Jos käyttöjärjestelmä löytyy, tietokone alkaa ladata käyttöjärjestelmää käyttömuistiin (RAM).
– Kun käyttöjärjestelmä on latautunut, tietokone jää odottamaan sinulta erilaisia käskyjä.

Eri käyttöjärjestelmiä

Aikojen saatossa on kehitetty useita käyttöjärjestelmiä eri käyttötarkoituksia varten. Tavanomaisissa tietokoneissa tyypillisimpiä käyttöjärjestelmiä ovat Windows-, Linux ja MacOS -käyttöjärjestelmät.

Windows

Windows on saanut nimensä siitä, että siinä ohjelmia käytetään ikkunoissa: kullakin ohjelmalla on oma ikkunansa, ja voit pitää useita ohjelmia avoinna yhtä aikaa. Windows on kotitietokoneiden yleisin käyttöjärjestelmä, ja siitä on olemassa useita versioita. Viimeisin versio on Windows 11.

Linux ja unix

Linux on avoimeen lähdekoodiin perustuva käyttöjärjestelmä, eli sen ohjelmakoodi on vapaasti ohjelmakehittäjien saatavilla. Niinpä tuhannet ohjelmoijat ympäri maailmaa ovat kehittäneet Linuxia, ja sitä pidetäänkin maailman testatuimpana käyttöjärjestelmänä. Linuxissa on erittäin paljon vaikutteita kaupallisista Unix-käyttöjärjestelmästä.

Linuxia käytetään palvelinkoneiden ohella paljon myös kotikoneissa, koska Linuxiin on saatavilla suuri joukko ilmaisia ohjelmia (mm. tekstin- ja kuvankäsittelyyn, taulukkolaskentaan, taittotyöhön jne). Linuxista on aikojen saatossa syntynyt erilaisia jakeluversioita, joista useimmat ovat käyttäjille ilmaisia (mm. Ubuntu-, Fedora- ja Mint-jakeluversiot).

Linuxin voi asentaa PC-koneelle sen ainoaksi käyttöjärjestelmäksi tai Windowsin rinnalle siten, että aina koneen käynnistyksen yhteydessä valitaan näistä toinen. Linuxia saatetaan myös mm. käyttää virtuaalikoneessa Windows-ympäristöstä käsin, tai vastaavasti Windowsia Linuxista.

Mac OS

Applen Mac-tietokoneissa on oma käyttöjärjestelmänsä, OS. Mac OS:ää käyttäville tietokoneille on tarjolla lähes samat ohjelmat PC-tietokoneillekin, mutta täysin samoja ohjelmia kahdessa tietokonetyypissä ei voida käyttää: esimerkiksi Mac-versiota Office-ohjelmapaketista ei voi asentaa Windows-tietokoneeseen. Maceihin voi asentaa muita käyttöjärjestelmiä, mutta OS-käyttöjärjestelmä on saatavilla vain Applen valmistamiin koneisiin. Applen kevyemmissä kannettavissa laitteissa (iPadit, iPhonet) käytetään saman käyttöjärjestelmän kevennettyä versiota, iOS:ää.

Macit ovat suosittuja, sillä OS:ää pidetään nopeana, helposti omaksuttavana ja varsin vakaana, ja Applen laitteita hyvin suunniteltuina – joskin varsin kalliina.

Android

Android on puhelimille ja muille mobiililaitteille suunniteltu käyttöjärjestelmä. Androidia ei ole saatavilla pöytäkoneisiin, mutta mobiililaitteissa se on erittäin suosittu, sillä yli puolet kaikista maailman mobiililaitteista toimivat Android-käyttöjärjestelmällä.

Käyttöliittymät

Käyttöliittymällä tarkoitetaan sitä käyttöjärjestelmän, ohjelman tai laitteen osaa, jonka avulla käyttäjä syöttää ja vastaanottaa tietoa. Merkkipohjainen käyttöliittymä (vasemmanpuoleinen kuva alla) näyttää tekstiä, ja siinä komennot annetaan useimmiten näppäimistöltä komentoriville. Graafisessa käyttöliittymässä (oikeanpuoleinen kuva) toiminnot suoritetaan esimerkiksi hiirellä painikkeita, kuvakkeita ja valikoita klikkailemalla ja siirtelemällä.

 
Suurenna kuva: merkkipohjainen käyttöliittymä | graafinen käyttöliittymä.

Kuvissa on esitetty sama tietosisältö: tietokoneen erään hakemiston hakemistolistaus. Huomaa siis, että varsin usein voit suorittaa tietokoneella samoja tehtäviä riippumatta siitä, kumpaa käyttöliittymätyyppiä käytät.

Merkkipohjainen käyttöliittymä

Nykyiset graafiset käyttöliittymät ovat kehittyneet tekstipohjaisista käyttöliittymistä. Joitain käyttöjärjestelmiä, esim. Linuxia, voi edelleen käyttää myös merkkipohjaisen käyttöliittymän kautta. Tällöin komennot annetaan näppäimistön kautta käskyinä (esimerkiksi ”cat tarina.txt”).

Windowsissa saat merkkipohjaisen komentokehotteen (Command Prompt) esille seuraavasti: avaa aloitusvalikko ja kirjoita sitten cmd. Paina näppäimistön Enter-painiketta. Avautuneessa komentokehotteessa voit antaa tietokoneellesi komentoja hiiren sijaan näppäimistön avulla.

Graafinen käyttöliittymä

Useimmissa käyttöjärjestelmissä pääasiallinen käyttöliittymä on graafinen, eli järjestelmän käyttö perustuu käskyjen kirjoittamisen sijaan graafisten objektien (mm. kuvakkeet) hallintaan esimerkiksi hiiren avulla. Yleensä graafisten käyttöliittymien perusidea on varsin samanlainen, joten tuntemalla esimerkiksi Windowsin käyttöliittymän, osaat todennäköisesti käyttää myös mm. Linuxia.

Käyttöjärjestelmien graafisista käyttöliittymistä löydät useimmiten seuraavat perusosat:

• käynnistysvalikon eri ohjelmaryhmineen
• tehtäväpalkin, josta näet käytössä olevat ohjelmat
• työpöydän
• erilaisia kuvakkeita ja pikakuvakkeita.