Tiedonhankinnan vaiheet

Tiedonhankinta voidaan kuvata prosessina (ks. seuraava kuva), jossa voidaan erottaa eri työvaiheita. Prosessin aikana pohditaan ja täsmennetään ongelmanasettelua ja käytetään monenlaisia tiedonlähteitä, tiedonhakutekniikoita ja kirjastojen palveluja. Vaikka kuvassa tiedonhankinnan vaiheet esitetään toisiaan seuraavina, todellisuudessa ne kulkevat usein rinnakkain ja toistuvat samankin tiedonhakuongelman kohdalla.

Tiedonhankinnan vaiheet1

Seuraavassa listassa on tarkempaa tietoa prosessin eri vaiheista:

  • tiedontarve syntyy: tiedontarve syntyy, kun haluat löytää tietoa oppimistehtävän suorittamiseksi tai ongelman ratkaisemiseksi
  • tiedonhaun suunnittelu: määritele tiedontarve, valitse tiedonlähteet, hakutavat ja hakutermit
  • tiedonhaun toteutus: tee suunnitellut tiedonhaut (tiedonhaun tekniikat)
  • hakutuloksen arviointi: arvioi tiedonhaun tulosta (viitteiden määrä ja osuvuus), muuta tarvittaessa tiedonlähdettä, hakutapaa tai hakutermejä
  • julkaisujen paikantaminen: selvitä, mistä julkaisu (esimerkiksi artikkeli) löytyy
  • tiedon arviointi ja käyttö: arvioi löytynyttä tietoa (lähdekritiikki ja tutkimusetiikka) ja liitä se oppimistehtävän tai ongelman ratkaisuun

Raimo tunsi tiedontarvetta, kun Oppimisen haasteet -kurssin harjoitustyön palautusaikaan oli kolme tuntia. Hän määritteli tiedontarpeen pakottavaksi ja valitsi tiedonhankintakanavaksi Academic Search Complete -tietokannan. Kokemuksiin pohjautuen hakulauseeksi muodostui learning and sleep* kohdistettuna otsikkoon. Hakutulokseen tuppautui liikaa viitteitä, joten Raimo rajasi julkaisuajan viime vuosiin. Käymänsä pikalukukurssin antia hyödyntäen Raimo paneutui muutamaan asiaan osuvaan artikkeliin. Kokeneena itseapukirjailijana hiottu nopeus ja tyyli siivittivät työn palautusvaiheeseen määräajan puitteissa. Tiedontarve ja sen aiheuttama pakotus lievenivät olemattomiin.