Lähdekritiikki

Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu mm. tiedonlähteiden kriittinen arviointi ja lähteiden käyttö tekijän oikeuksia kunnioittavalla tavalla.

Kun olet löytänyt mielestäsi sopivia julkaisuja, on lähdekritiikin vuoro. Arvioi tiedon tuottajan ja löydetyn tiedon luotettavuutta sekä niiden arvoa lähdemateriaalina.

Luotettavuustaso vaihtelee aineistotyypin mukaan: väitöskirjoissa ja ennakkoarvioinnin läpikäyneissä tieteellisten lehtien artikkeleissa taso on korkea, verrattuna esimerkiksi suurelle yleisölle tarkoitettuihin artikkeleihin tai verkkosivuihin. Tieteelliset lehdet käyttävät vertaisarviointia (peer review) artikkeleiden tieteellisen laadun varmistamiseksi. Vertaisarvioinnissa on useita vaiheita, joiden aikana alan riippumattomat asiantuntijat arvioivat artikkelin käsikirjoituksen julkaisukelpoisuuden, antavat parannusehdotuksia ja tukevat lehteä julkaisupäätöksen tekemisessä.

Voit pohtia aineiston luotettavuutta ja lähteen arvoa miettimällä vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä tietoja tekijä antaa itsestään?
  • Onko tekijä julkaissut muuta materiaalia aiheesta?
  • Mikä on tekijän taustayhteisö ja sen näkökanta aiheeseen?
  • Kuka on kustantanut tai sponsoroinut tutkimuksen tai julkaisun?
  • Milloin aineisto on julkaistu / onko aineisto ajan tasalla?
  • Kenelle aineisto on suunnattu / onko aineistolla tietty kohdeyleisö?
  • Onko aineistossa ilmoitettu käytetyt lähteet?
  • Miksi aineisto on tehty: mikä on sen tuottamisen tarkoitus ja tieteellinen tavoite?
  • Onko aineisto huolellisesti muotoiltu ja vastaako siinä käytetty kieli aiheen tunnettua terminologiaa?
  • Miten aineisto vertautuu muihin saman aihepiirin aineistoihin ja siihen mitä jo tiedät aiheesta?

Avoimen verkon aineiston lähdekritiikissä on oltava erityisen tarkka: koska internet on kanavana kaikille avoin, ei sen sisällön luotettavuutta kontrolloida välttämättä mitenkään. Arvioi avoimesta verkosta löytämääsi tietoa ainakin seuraavista näkökulmista:

  • Sisällön luotettavuus: perustellaanko materiaalissa esitetyt väitteet ja esitetäänkö siinä lähteitä ja muita linkkejä, joista voit tarkistaa tiedot.
  • Objektiivisuus: missä sivu sijaitsee ja kuka vastaa sivustosta (yritys, viranomainen, yhteisö tai esimerkiksi yksityishenkilö). Muista, että esimerkiksi liikeyritysten sivuilla on usein mainostietoa.
  • Ajantasaisuus: selvitä ainakin, milloin sivusto on luotu ja koska sivut on viimeksi päivitetty.

Huomaathan myös, että on suositeltavaa käyttää ensisijaisia lähteitä toissijaisten lähteiden sijaan.

Tekoälyn lukutaito

Suuriin kielimalleihin perustuvat tekoälysovellukset ovat kehittyneet viime vuosina harppauksin ja pystyvät tuottamaan parilla klikkauksella tekstiä. Yliopisto-opinnoissa ChatGPT:n ja muiden vastaavien sovellusten käytössä täytyy erityisen tarkka ja kriittinen, koska tekoälyn tuotos voi sisältää virheitä tai kokonaan keksittyjä väitteitä. Tekoäly ei ymmärrä tuottamaansa tekstiä ihmisen tavoin, ja vastuu oppimisesta on sinulla, ei tekoälyllä. Tekoäly ei ole myöskään hakukone tai käy läpi lähteitä puolestasi.

Muista aina noudattaa tekoälysovellusten käytössä opettajalta saamiasi ohjeita. Opettaja voi myös halutessaan kieltää suurten kielimallien käytön kurssillaan. Kielimallien luvaton käyttö voidaan katsoa vilpiksi. Jos käytät kielimallia kirjallisen työn laatimisessa, muista olla täsmällinen ja ilmoittaa kirjallisesti, mitä mallia (esim. ChatGPT, DeepL) olet käyttänyt ja millä tavalla. Tutustu Helsingin yliopiston linjauksiin, miten tekoälysovelluksia voi käyttää oppimisen tukena.

Lue lisää: Opiskelijoille suunnattua tietoa tekoälyn käyttämisestä yliopistolla (Opiskelu-palvelu)